Viime päivät

Eilen heräsin pitkästä aikaa suht hyvin nukkuneena. Sen tietää siitä, ettei herää aamuyöllä 05:38 ja saa paskahalvausta, siitä kuinka liian monena aamuna on herännyt minuutilleen samaan aikaan. Sen tietää siitä, että aamulla säpsähtää hereille vasta kun kello soi ja silloinkin tuntuu, että hetken vois vielä urvahtaa. Ja niin teinkin. Säpsähdin vasta kun tätini aamutukka pölähti ovenraosta ja kun tämä kailotti liian kovalla äänellä, etkö sä ole vielä herännyt. Joo olinhan minä, toki sitä vois koputtaa ennen kun hyökkää tukka pystyssä ennen kahdeksaa toisen huoneeseen. Varsinkaan kun toinen nukkuu ilman rihman kiertämää. 

Eilen oli myös ensimmäinen päivä harjoittelua Trendissä (tykkäsin). Söin ekaa kertaa Fafaksen bataattiranuja (pettymys), vein polaroidkamerani huoltoon, koska se ei näyttänyt mitään elonmerkkejä vaikka kaikki piti olla kunnossa. No muuten olikin, mutta patterit oli väärinpäin (perkele). Lisäksi otin elämäni ensimmäisen polaroid-kuvan (kusi).

Tänään olen lukenut vanhoja Trendejä laiturilla, katsellut ohi kiitäviä veneitä ja niissä hengaileviä keski-ikäisiä harmaantuneita ukkoja, kuunnellut meren liplatusta ja pelännyt, että lokki paskoo päälleni. Illalla menen leffaan (Finnkinon superpäivät best) ja johonkin ähräämään navan täyteen jotain hyvää thaimaalaista.

Huomista jos yhtään osaan ennustaa, tulen pakkaamaan aamulla kiiressä kaiken mitä juhannuksesksi landelle tarvitsee. Eli bikinit ja toppatakin. Juoksemaan töihin ja siitä täyteen ahdettuun junaan, joka vie minut koti Kajaaniin. Innolla odotan huomista reilun kuuden tunnin mittaista junamatkaa (not). Onneksi sentään sain lipun, vaikka se onkin lastenvaunun vieressä ja vieläpä käytäväpaikka. 

Juhannukseksi toivon rauhaa sielulleni, itikoiden joukkoitsemurhan ja herätyksiä myöhemmin kuin 05:38.