Katsottua: Naisten paratiisi s01e01
Katsoin Yle Areenasta Paradise -sarjan (suom. Naisten paratiisi) ensimmäisen jakson, jota suosittelinkin esittelyn perusteella vaihtoehtoiseksi katsomisen arvoiseksi ohjelmaksi. Olin ihan oikeassa! 😀
Sarja on kyllä niin kaunista katseltavaa, ja ainakin itsellä olo oli välillä kuin lapsella karkkikaupassa (tai minulla laukkukaupassa) kun katseli älyttömän kauniita lavasteita, asuja, ihmisiä (koko sitä maailmaa). Kaikki oli laitettu niin viimeisen päälle aikaan sopivaksi, ja koska mulle aikakausi on kohtalaisen ’uusi’ kun miettii elokuvia ja tv-sarjoja, oli uutuuden viehätys aikamoista! BBC:n sivuilta voi lukea jutun lavasteiden toteuttamisesta, ja aina välillä haaveilenkin olevani toisessa elämässäni propsien suunnittelija tv-sarjoille ja elokuville. Silti aina ihmettelen, että miten tekijöillä ei mene vuosikymmentä kaiken suunnittelemiseksi ja valmiiksi saamiseksi tällaisissa projekteissa.
Suurin osa ensimmäisen jakson tapahtumista oli itse tavaratalossa, joka on sarjan ehdoton vetonaula. Jotain niin universaalia kuin tavaratalossa shoppailu yhdistettynä reippaasti yli sata vuotta vanhaan kulttuuriin, ai että! Ainoa osa lavasteista ja sarjan yleisilmeestä, minkä koin hiukan epäuskottavana tai häiritsevänä, oli tavaratalon edusta kadulla; tuo osio näytti ihan kolkolta studiokadulta (mikä se onkin), ja se hiukan pilasi tunnelmaa.
En myöskään ollut hirveä fani ’jännittävälle’ juonelle tavaratalon kohtalosta ja sen johtajan menneisyydestä; olisin mielelläni vain katsellut tyytyväisenä sarjan kaunista ulkomuotoa. Pääosassa olevaa Deniseä esittävä Joanna Vanderham on ihan käsittämättömän kaunis ja vaaleatukkaisena maalaistyttönä hyvin harkittu väripilkku viktoriaanisen stereotyyppisessä tavaratalomaailmassa. Denisen uusi ystävä Pauline on jotenkin niin herskyvä ja täynnä elämää, että minäkin haluaisin sellaisen ystävän.
Katselin pitkästä aikaa ohjelmaa television ääressä, sohvalla kuuman teemukin kanssa. Yleensä nökötän tietokoneella, mutta kyllä tällainen pukudraama ansaitsee siihen täysillä uppoutumisen sohvan nurkassa. Avomieheni tuli kotiin kesken ohjelman ja kommentoi pysäytyskuvan nähdessään, että toi sarja oli hyvän oloinen. Hämmästyksissäni taisin toistaa kysymykseni kaksikin kertaa, kunnes tajusin, että puhumme todellakin samasta ohjelmasta. Kuulemma avokki oli sattunut selailemaan ohjelman kohdalle sen ollessa viime perjantaina ensiesityksessä TV1:llä ja oli tykännyt. Voitte surutta käyttää tätä tietoa hyväksenne oman puoliskon mukaan voittamiseksi. And you’re welcome.
Sarjaa on toistaiseksi tehty BBC:llä yhden sarjan (8 jaksoa) verran, ja toinen sarja on jo tuotannossa! PBS alkaa esittää sarjaa Jenkeissä lokakuussa. Yle TV1:llä ohjelma, tosiaan, jatkuu perjantai-iltana klo 19.00, ja Yle Areenassa ensimmäinen jakso on vielä hetken katsottavana
