Kun unohdimme syömisen

Sunnuntaina kävimme mummolassa poimimassa omenoita. Muutenkin tuntui että sunnuntai meni tosi nopeasti. Nukuimme aika pitkään ja söimme lounaan vasta kahden aikaan. Sitten menimme siis sinne mummolaan ja sieltä vielä kauppaan. Myöhemmin iltapäivällä tytär oli sopinut tapaavansa ystävänsä ja hän lähtikin sinne vähän yli viisi. Minä puuhailin kotona kunnes yhtäkkiä puoli seitsemän aikaan tajusin ettemme ole syöneet mitään kahden jälkeen. Lähinnä olin hieman huolissani tyttärestä kun hänelle saattaa tulla päänsärkyä tai huono olo jos on syönyt huonosti.

Soitin hänelle ja sanoi syöneensä siellä kerhossa jotakin piirakkaa ja lasin mehua. Sovimme sitten että teen ruoan tulemaan siiheksi kun hän tulee. Punnitsin eri vaihtoehtoja ja päädyin sitten lohipastaan.

En olekaan aikaisemmin käyttänyt tällaisia marinoituja lohisuikaleita, aivan uusi tuttavuus. Tämähän oli todella helppo, lähes pikaruoka, spagetit kiehumaan ja lohisuikaleet kattilan pohjalle paistumaan.

Kun lohisuikaleet olivat kypsyneet lorautin ruokakermaa sekaan ja jätin hautumaan, spagetit kiehuivat aivan keskenään. Ruoasta tuli oikein hyvää, vähällä vaivalla. Joskus minulla on eneergiaa suunnitella ja tehdä sunnuntaisin montakin eri ruokaa, lähinnä siksi että tyttärellä olisi ruokaa valmiina kun tulee koulusta. Tänään ei vain ollut energiaa oikein mihinkään muuhun kuin oleiluun. Kunhan työpaikallamme saadaan tällä hetkellä rikki oleva, toinen jääkaappi uusittua, aion kyllä kuljettaa ruokaa mukaan töihin, enkä syödä aina ulkona. Se käy hieman kukkaron päälle.

Tällä hetkellä vain se ainokainen jääkaappi on niin täynnä että sinne on hieman hankala saada sopimaan mitään.