Aamukävely tyttären kanssa
Tiistaina minulla oli vapaapäivä. Ihan pelkkää laiskottelua ei tuo päivä ollut, varsinkin kun se oli keskellä viikkoa, siihen oli syy. Auton katsastuksessa on jo pari kertaa huomautettu kahdesta asiasta, naarmuuntuneista ajovalojen umpioista sekä eräästä hitsattavasta paikasta helmapellissä. Nämä eivät ole kuitenkaan olleet hylkyperusteita, eikä edes sellaisia joista tulisi korjauskehotus, ainoastaan suosituksia. Nyt sitten päätin, että asia on saatettava kuntoon koska tänään on autoni katsastus.
Aamuksi klo 8.00 oli varattu aika korjaamolla. Vaikka tyttären koulu alkoi tiistaina vasta 9.45, halusi hän tulla mukaani autoa viemään. Siinä jäi sitten sopivasti yhteistä aikaa. Kävelimme korjaamolta paikalliseen sittariin etsimään minulle toppeja. Käytän toppeja tunikoiden alla näin kesällä ja niitä olisi kiva olla hieman eri värisiä. Löytyikin pari ihan mukavaa ja lisäksi pusero myös tyttärelle.
Oli niin kaunis aamu kävellä. Sittarista kävelimme takaisinpäin ja poikkesimme Prisman kahvilaan.
Arvaatteko kumpi annos on minun? No tietenkin suolainen. Söin leivän, koska en tiennyt aivan varmasti kuinka pitkään auton huollossa menisi ja olin päättänyt syödä lounaan kotona, koska kotona oli valmista ruokaa.
Tyttären mentyä kouluun, minä kävelin lankakauppaamme kysymään erästä tiettyä lankaa ystävälleni. Myyjä oli hieman myöhässä, minä jo odottelin oven ulkopuolella kun hän tuli liikettä avaamaan. Samaa väriä ei löytynyt, mutta samaa lankaa kyllä. Ystävä jäi harkitsemaan asiaa ja selvittää vielä löytyykö Tampereelta täysin samanväristä lankaa.
Minulla oli myös kirja mukana ja kävelin takaisin Prismaan. Poikkesin myös Musti & Mirri kauppaan kysymään löytyisikö jotain kivoja tuliaisia ulkomaille lähetettäväksi, ystävälläni on kissa jolle en ole vielä herkkuja löytänyt. Ulkomaille on kiva lähettää lahjaksi jotain suomalaista ja onneksi sellaisia kissaherkkuja löytyikin.
Tämän jälkeen kulutin aikaa istumalla Prisman käytävän penkillä ja lukemalla kirjaa. Vartin yli 11 sain tekstiviestin, että auto on valmis ja tallustelin sitä hakemaan. Hämmästys oli suuri kun korjaamolta kerrottiin minua tavoitellun myös puhelimella. Kuinka voi olla mahdollista etten kuullut puhelinta, vaikka laukku oli aivan sylissäni, olinko niin syventynyt kirjaan,…???
Puhelu oli kuitenkin tullut. Tekstiviestin olin kuullut. Asia olisi ollut ettei lampunumpioita ollutkaan voitu hioa, ne olivat jo liian paljon kuluneet. Nyt sitten jännitetään onko niistä muodostunut hylkyperuste vai miten katsastuksessa käy. Ajovaloumpioiden vaihto uusiin maksaa 240 euroa.
Ristiin rastiin kävelystä kertyy näköjään ihan mukavasti askelia, lähes 8500 aamupäivän aikana.