Täytetyt paprikat, possupata ja vispipuuro

Tänä sunnuntaina innostuimme taas laittamaan ruokaa, joskus ei ole intoa vaikka kuinka yrittäisi, tekee vain sen mitä viikonloppuna syödään. Suunnittelin noita täytettyjä paprikoita jo viime viikolla ja ihme kyllä paprikat olivat vallan käyttökelpoisia vaikka olikin ostettu jo aiemmin.

IMG_0356.JPG

IMG_0357.JPG

Ennen paprikoiden valmistamista olin ehtinyt jo laittaa possupadan uuniin. Olin niin vauhdikas sen teossa että vaihekuvat unohtuivat aivan kokonaan. Tein paprikoihin täytteen jauhelihasta, sipulista ja riisistä. Päälle juustoraastetta.

IMG_0358.JPG

Näin hienoja niistä tuli ja myös maukkaita, pakko oli maistaa yksi.

Possupataan käytin possun suikaleita, paistoin niitä ensin pannussa ja sitten kaadoin lihat vuokaan. Paloiteltu sipuli sekä kolme porkkanaa paloiteltuna myös sekaan. Vettä liemeksi, mausteeksi hieman soijakastiketta ja lihaliemikuutio. Pata sai muhia uunissa  n. 1,5 tuntia. Sitten kuorin ja paloittelin pari omenaa ja lisäsin omenalohkot pataan ja jatkoin hauduttamista uunissa vielä puolisen tuntia lisää.

Näitä omenaisen possupadan reseptejä löytyy lukemattomia erilaisia, tämä on nyt jonkinsortin oma sovellus. Lientä maistoin pikkulusikalla, se oli oikein maukasta, muuten ei ole ole vielä maistettu. Toivottavasti muustakin padasta tuli hyvää.

IMG_0359.JPG

Lopuksi keitin vielä vispipuuron sunnuntaina kokoon raavituista vähistä puolukoista. Yleensä siilaan marjat pois liemestä keittämisen jälkeen, mutta, hups, nyt pääsi käymään niin että tarvittava keittiöväline olikin astianpesukoneessa jonka olin juuri hetkeä aiemmin laittanut päälle. Puolukat siis jäivät puuron sekaan, eikä se varmaan haittaa.

Vatkasin puuron tällä kertaa sähkövatkaimella koska kipeä käteni ei vatkaamisesta tykkää. Vatkaaminen onnistuu toki vasemmallakin kädellä, mutta tehokkaammin vatkautuu sähköisesti.

IMG_0362.JPG

 

Koti Ruoka ja juoma

Puolukka siellä, toinen täällä,…

Sunnuntaille olimme suunnitelleet puolukkaretkeä. Luontokeskukseen on kuitenkin hieman matkaa ja ajomatkoihin menee tovi. Koska muutakin puuhaa oli paljon, päätimme koettaa onneamme naapuriasuntoalueen pururadan alueelta. Omallakin alueella on pururata, saattaa olla että se olisi ollut viisaampi valinta.

Joka tapauksessa ajoimme tänne pururadalle ja toiveikkaina suuntasimme eteenpäin. Etukäteistietona olin tosin saanut että aika vähiin on ehkä jo kerätty ja se piti paikkansa. Poimurilla rohmunneet olivat vieneet parhaat päältä ja meille jäi jokunen marja sieltä täältä. Juuri ja juuri vispipuurotarpeet saimme raavittua kasaan. Toki muu ei ollut suunnitelmissakaan, mutta kyllähän puolukoita on kivempi kerätä jos niitä olisi hieman enemmän. Me siis keräämme käsin, en käytä poimuria koskaan, en edes omista sellaista.

IMG_0351.JPG

IMG_0352.JPG

Toki oli kivaa kävellä aurinkoisessa luonnossa vaikka maasto olikin aika ryteikköistä välillä. Miten ihana olisikaan kun löytyisi kuiva kangas ilman mitään ryteikköä ja oikein kunnolla puolukoita.

Tämä alue on kaikenlaisten polkujen risteilemä ja yhdessä vaiheessa emme ihan tarkkaan tienneet missä olemme. Nauroimme kyllä asialle, miten joku voi eksyä pururadalle, no emme nyt vallan eksyneet ja löysimme kyllä takaisin. Tytär on käynyt täällä suunnistamassa koulun kanssa joten siitä oli apua tällä kertaa.

IMG_0353.JPG

IMG_0354.JPG

Tässä meidän saalis siivottuna:

IMG_0355.JPG

Ja eikun vispipuuron keittoon. 🙂

Hyvinvointi Liikunta