Minä kannatan itse tehtyä ruokaa. Siksi olenkin ollut hieman vihainen itselleni koska noiden kirpparitavaroiden hinnoittelun lomassa ruoanlaitto on jäänyt vähiin. Joka ilta pyhästi lupasin itselleni että huomenna tehdään sitä ja tätä, vain huomataksemme että kun olimme aamupäivällä saanet kirpparihommat tehdyiksi ja tavarat viedyiksi, oli kello liian paljon ehtiäksemme tehdä lounaaksi mitään. Myöskään illalla emme saaneet aikaiseksi ruokaa laittaa, aika vain hävisi johonkin,… Tie kävi siis kaupan kautta ja valmiilla mentiin. Onneksi näimme yhdellä näistä kauppareissuista ex-anopin eli tyttären mummon. Juttelimme hetken ja hän sanoi tehneensä kaalilaatikkoa, kehotti minuakin tekemään ja kaalinpää kainalossa ja ruoka-annokset toisessa kädessä suunnistimme kassalle.

Eilen tytär oli koko päivän pois, päivän reissulla isänsä kanssa, joten kirpparihommaa oli vähemmän ja niinpä päätin että tänään sitä ruokaa sitten tehdään. Piti ensin tehdä kaikki kerralla uuniin, mutta totesin että kun itsekin tarvitsen lounaan, niin kinkkukiusaus meni ensimmäisenä uuniin.

Se on helppo ja nopea tehdä koska käytän siihen peruna-sipuli pakastetta. Toki sen voisi tehdä tuoreestakin perunasta, mutta siihen en nyt laittanut aikaa. Kipparijuustokermaa käytän monissa kiusauksissa ja ah miten maukasta tulee. Rakastan erilaisia kiusauksia.

Kaalilaatikon teko alkaa kaalin pilkkomisella. Koska kaalinpää painoi enemmän kuin sen kilon, mikä määrä tarvittiin, käytin vanhaa talousvaakaani määrittämiseen.

Tämä vaaka on kymmeniä vuosia vanha, en ollenkaan muista mistä se on minulle tullut, mutta erittäin hyvä ja kätevä käytössä, todella toimiva. Hieman vie tuo päälliosan kulho tilaa, mutta sitä tarvitaan esim. juuri eilisessä tilanteessa kun haluaa punnita ruokatarvikkeita. Sen saa siis myös pois, jolloin voi punnita toisenlaisia tavaroita. Mitta-asteikkoa voi liikuttaa ja kohdistaa tuohon nollaan sen mukaan kumpi versio on käytössä. Ja taas mentiin sivuraiteelle, siis palataan ruotuun ja kirjoitetaan kaalilaatikon resepti. Näitäkin on monenlaisia, minulla on netistä tulostettu yksi versio, johon tulee kermaa, kuulostaa oudolta. Sitä versiota en ole koskaan tehnyt. Tämä resepti on vanhasta kotitalouden kirjasta, joka on ollut ammattikäytössä. Sain sen ystävältäni joka on kotitalousopettaja, se oli vanha painos jota hän ei voinut enää opetuksessa käyttää, joten hän antoi sen minulle. Sekin on kymmeniä vuosia vanha.

Kuten näkyy kirja on ollut kovassa käytössä. Uunin lämpö oli minulla n. 175 astetta ja koska vuokia oli parissa kerroksessa, väänsin kiertoilmatoiminnon päälle. Se on todella kätevä kun tekee enmmän ruokaa kerralla. Eilinen lämmin päivä ei sään pulesta ollut paras mahdollinen valinta uuniruokien valmistukselle, mutta muuten päivä oli sopiva. Kyllä hommassa hiki tuli.

Kun olin saanut kaalit kiehumaan ja jauhelihat paistumaan sekä riisit omaan kattilaansa, saatoinkin hetken huoahtaa sohvalla. Riisit olivat kuitenkin aika pian tarpeeksi kiehuneet joten laitoin ne lävikköön valumaan, pesin kattilan ja laitoin makaronit kiehumaan. Kun sain kaalit, riisit ja jauhelihan yhdistettyä, paistinpannu vapautui seuraavaa jauheliha-annosta varten, makaronilaatikkoon.

Varsinaista sarjatuotantoa. Maustoin kaaliseoksen ja jaoin sen kahteen eri vuokaan ja sain sen uuniinkin jo ja jatkoin makaronilaatikon valmistusta. Kun jauhelihat olivat kypsyneet ja maustettu sekä makaronit kiehuneet, sekoitin ne keskenään ja tein vielä munamaidon. Kuvasta huomaatte että heinämessujen arvalla voittamamme kiehuntavahti on käytössä.

Sitten vain uuniin tämäkin vuoka vielä ja kiertoilma päälle. Aika pian uunista kantautui olohuoneenkin puolelle mitä viekoittelevin tuoksu, kaalilaatikko tuoksuu oikeasti hyvälle kun se paistuu ja muutenkin, ja maistuu tosi hyvälle. Näitä ei tosin ole vielä maistettu, kun lounaanhan olin jo syönyt, mutta tänään aion lounaaksi syödä kaalilaatikkoa.

Ja reilun tunnin päästä oli valmista. Ainut ongelma tässä pienessä taloudessa on säilytys. Parveke on hyvä paikka viileällä säällä, mutta eilen ei ollut sellainen. Niinpä päädyin laittamaan laatikot kylmälaukkuun ja mukaan reilusti kylmäkalleja. Kyllä lämpötila varmasti on siellä viileämpi kuin huoneenlämmössä, laatikot ovat itseasiassa olleet siellä koko yön, tosin vaihdoin kallet kylmempiin myöhemmin illalla. Kinkkukiusaus mahtui jääkaappin. Nyt täytynee osa noista ruoista pakastaa annosrasioissa.

Tätä syteemiä noudatimme aiemminkin kun olin siellä matkojen takana töissä ja sitä täytyy jatkaa kun sama jatkuu nyt taas elokuun alusta. Toki tytär osaa itsekin ruokaa laittaa, mutta lukion aloittavalla lienee muutakin puuhaa koulun jälkeen. Koulupäivätkin tulevat olemaan pitkiä, aika monessa jakssossa koulua on neljään saakka ja kotimatka päälle, mutta siitä lisää myöhemmin.

Laitatteko te muut paljon uuniruokia? Ne ovat mun lemppareita ja toiset lempparit ovat keittoja.