Kiire, kiire

Kohta se loppuu, kiire nimittäin. Lupaan sen itselleni.

 

Asiat tärkeysjärjestykseen, mutta mikä onkaan minulle tärkeää? Mikä sinulle on tärkeää? 

Kun olemme kiireisiä, unohdamme ihan oleellisiakin asioita. Kuten itsemme. Olemme suorittajia, jotka kokevat vain päämääriä. Kilpajuoksu kalenterin kanssa saa riittää. Se on ollut minulle aina liikaa. Tykkään kyllä, että kalenterista löytyy asioita, joita pitää muistaa tehdä tai saattaa loppuun, mutta nautin siitä ajasta eniten kun tiedän ettei ole kiire. Voih, kuka nauttii kiireestä? Ymmärrän hyvälaatusen stressin tuovan energiaa ja virtaa arkeen, mutta se menee helposti yli. 

Tärkeysjärjestystä miettiessä on hyvä ottaa täydestä kalenterista päivä itselleen. Istua alas, selailla lehtiä ja leikellä kuvia ja tekstejä aarrekarttaa varten. Aarrekartan keskustassa on tällä kertaa minä itse ja materiaali valitaan leikeltäväksi siitä lähtökohdasta mikä voimaannuttaa, tuo iloa ja vapautta eli löydetään itselle tärkeät asiat.

Olen tehnyt aarrekarttoja jonku vuoden, mutta tänä vuonna en ole saanut sitä tehtyä. Aionkin ottaa sen ensisijaiseksi tehtäväksi ennen kuin vuosi taas vaihtuu. Ystävät hyvät, liittykää askartelukerhooni!

Minulle on tärkeää

– perhe

– työ, josta tykkään ja siitä saatava riittävä palkkio

– viihtyistä koti

– vapaa aika.

Tärkeät asiat eivät ole vaatimattomia. Ne eivät ole itsestään selviä. Joidenkin asioiden eteen joutuu tehdä vähän enemmän työtä kuin toisien. Tällä hetkellä työn alla on TYÖ.