Kodin remontti

Meidän koti on 90-100 -vuotias hirsitalo. Taloon on tehty remontteja, ja vielä olisi jotain tehtävänä, jotta talo palvelisi meidän perhettä parhaiten. Seuraavana ollaan poistamassa väliseinä yhdestä isommasta huoneesta, joka on ollut jaettuna. Isompi tila sopisi meidän koko perheen makuuhuoneeksi. Meitä kun on välillä 7 henkilöä ja vauva on syntymässä keväällä eikä lapset mielellään mene toiseen huoneeseen nukkumaan. Itselleni ei ole ollut vaivaksi tai häiriöksi lasten nukkuminen samassa huoneessa muutenkaan.

En mielelläni tee remontteja vain huvin vuoksi vaan pyrin katselemaan tiloja, ja huomioimaan tarpeita mitkä muutokset ovat välttämättömiä tai onko niitä edes. Tilaan on ostettu verhotanko sekä lattiamaali, mutta todennäköisesti listoja ikkunoihin ja lattianrajaan pitää hankkia lisäksi. Tarkoituksena on jättää katto puupinnalle, seinät hirrelle ja lattiat maalatuille alkuperäisille lankuille. Huoneen ikkunat ovat itään ja etelään, joten on ihana saada herätä auringonnousun mukaan ja huone on valoisa!

Huone on aiemmin toiminut miehen varasto- ja työhuoneena, sekä viereinen pikkuhuone lasten leikkihuoneena. Aikoinaan huone on ollut talon parhain huone, jossa on aivan sievä tapettikin ollut suoraan hirsiseinään kiinnitettynä.Se on vain sen verran repaleinen, ettei sitä halua säästää. Nyt kaipaan vain siistiä ja avaraa huonetta, jossa voi koko perhe levätä. Remontin on tarkoitus valmistua ennen vauvan syntymää, joten työtä olisi vielä kovin tehtävänä. Eilen raaputtelin tapettia hirsiseinästä ja osa huonetta täyttävistä tavaroista on siirretty muualle.

Kodin remontti saa minun mielestä viedä aikaakin, jotta tilat sopivat käyttäjälleen sekä itse kohteeseen ja remontissa on käytetty harkintaa. Meillä taitaa tämän talon kanssa remontti olla ikuisuusprojektina. Suunnittelen toki pihasaunan laittamista sekä tähän taloon vinttihuoneen laittamista, sillä sieltä on niin kaunis näkymä pellolle, ja sinne kun saisi vielä parvekkeen, jonka alla olisi lasikuisti. Talon pääty on etelään, ja tila olisi optimaalinen viherhuoneeksi. Tätä varten tarvisi tehdä julkisivuremonttia vielä ensiksi, sillä vintille on auringonsäteen lävistäviä ilmarakoja lautojen lomissa, eikä ajatuksissa ole ottaa remonttilainaa vaan laittaa tilaa tarpeen mukaan ja materiaalien löytyessä (kuten lasiovi tulevalle parvekkeelle).

koti remontointi vastuullisuus oma-elama

Ylimääräistä rahaa

Törmäsin Partioaitan uusimman 365-lehden viimeiseltä sivulta mainintaan Suomen Vesistösäätiö. Juttuun oli kirjoitettu, että säätiö tekee suojelutyötä pienvesien, kuten lähteiden, purojen ja lampien eteen. Vesistösäätiö ei ollut minulle entuudestaan tuttu ja halusin saada tietää siitä lisää.

Suomen Vesistösäätiön verkkosivuilla kerrotaan kuinka hyvinvoivat vedet eivät ole itsestäänselvyys. Ja on totta kuinka monet ihmisen toimet ovat saaneet vesistöjä huonompaan tilaan. En haluaisi kuvitellakaan aikaa, jolloin kirkkaat vedet Suomessa olisi vain tarinoita. Että oikeasti Suomessa asuisi ja eläisi ihmisiä, jotka eivät koskaan ole nähnyt puhtaita ja kirkkaita luonnonvesistöjä. Säätiön mukaan lähteet, purot ja norot ovat hälyttävän heikossa tilassa! Voin uskoa, mutta en haluaisi että se on totta.

 

Mikä olisi sitten oiva tapa pitää vesistöistä huolta? Ympäristö.fi -sivustolle on listattu joitain ehdotuksia, mutta pääasia on ettei vesiä pilaa. Yksittäisten ihmistenkin on otettava vastuuta vesien hyvinvoinnista, ja hyvä tapa olisi vähentää vesistöjen kuormitusta kemikaaleilla, myrkyillä ja roskilla, ja että puhdasta vettä ei tuhlattaisi.

Suomen Vesistösäätiö kerää myös rahalahjoituksia. Toinen kohde rahalla tukemiseen on Luonnonperintösäätiö. Osa kohteista on rantoja ja saaria ja kohteen ja summan voi valita itse. Suomen Luonnonsuojeluliitolla, WWFllä ja Luontoliitolla on myös vesistöjen suojeluun, puhdistamiseen sekä vesistön tilan ylläpitämiseen rahakeräyksiä.

 

On tehty myös kokeiluja ja tutkimusta puuaineksen lisäämisestä veteen, voisiko se puhdistaa vesistöjä. Suomen ympäristökeskuksen jutun mukaan metsäojien biologinen puhdistusteho on säilynyt kuusi vuotta hyvällä tasolla. Puupuhdistamot toimii vesihyönteis- ja nilviäisystävällisinä paikkoina ja tekee myös siten puulisäyksestä ravinnesieppareita. Puuaines vähentää ravinne-, kiintoaines- ja humuspitoisuuksia ja runsastuttaa pohjaelimistöä. Uppopuun käytöstä on kokeilua myös Lempäälässä kiviainesalueella, jossa käytetään selkeytysaltaita.

Toki mietityttää, että miksi joudumme puhdistamaan vesiä, luontoa yleensäkin, että eikö toimintamme voisi olla saastuttamatonta. Aktiivihiiltäkin markkinoidaan vesien ja ilman puhdistamiseen, mutta se on sitten toisen alueen ekosysteemistä pois, mm. turve. En nostaisi Suomea muiden maiden pelastajaksi, jos se kaivaa samalla itsensä omaan kuoppaan.

puheenaiheet puhutaan-rahasta vastuullisuus uutiset-ja-yhteiskunta