Vauvakerho + Harvardin yliopisto

Liityin pitkän jahkailun jälkeen äitivauvakerhoon, ja vietimme aamupäivän puistossa parinkymmenen muun vauvan ja äidin seurassa. Sophie oli kaikista pienin, ja ainoa joka ei vielä kävele. Paikalla oli monta mielenkiintoista äitiä, joiden kanssa juteltiin small talkia vauvojen leikkiessä. Paikalla oli peräti kolme saksalaista naista. Mieleeni oli heistä varsinkin yksi berliinitär, joka osoittautui samanlaiseksi ravintoihmiseksi kuin mitä minä olen. 

Sophielle teki hyvää leikkiä muiden lasten seurassa, vaikka se vielä on sellaista sooloilua. Huomaan potevani yhä enemmän vauvakuumetta, olisi ihanaa saada lisää pieniä nassuja katseltavaksi. Päivä päivältä selkeytyy tunne, että 3-4 vauvaa olisi sopiva määrä. Vielä emme kuitenkaan yritä mitään, koska Sophie juo yhä paljon rintamaitoa.

Kävimme Sophien kanssa myös Harvardin yliopiston päärakennuksella, siellä emme olleetkaan vielä ennen vierailleet, emme vaikka mieheni on yliopiston kirjoilla tekemässä tärkeää tutkimustyötä. Paikalla oli paljon matkailijoita ja turistiryhmiä, ja ulkopuolella odotti erittäin siistit kävelykadut myymälöineen. Matkailualalle valmistuneena minua on jossain vaiheessa alkanut tympiä tuollainen turistitouhotus ja nuo matkailijoita varten pystytetyt ja kunnostetut kadunvarret.