Vauvanhoito Amerikassa
Kävimme Boston Science-museumissa, kyllä kannatti! Vauvoille ja aikuisille oli paljon tekemistä, suosittelen! Yksi tyttö ihastui kovasti Sophieen ja halusi paijata häntä yhä uudelleen. Olen mielissäni, kun täällä moni tulee paijaamaan Sophieta. On hienoa, että Sophie oppii ihan pienestä jutustelemaan paljon kun ihmiset paljon häneen ottavat kontaktia. Moni viettää äitiyslomaa ulkomailla, ja Amerikka on hyvä paikka lapselle. Monet suhtautuvat tosi myönteisesti lapsiin ja mielellään vähän leikittelevät.
Yhtenä päivänä satoja moottoripyöräilijöitä ajoi letkassa kaupungin halki. Jumitin tämän takia liikennevaloissa noin 20 minuuttia. Amerikassa olossa on myös se hyvä puoli, että tapahtumilla ja aktiviteeteilla on paljon voluumia. Muuttoa suunnitellessamme moni varoitteli, että ei kannata lähteä sinne Amerikkaan kun ”mitä sä siellä muka teet?”. Täällä on kyllä niin paljon aktiviteetteja, kutsuja ja harrastemahdollisuuksia, että enemmän on tarjolla kuin mitä kerkeää tehdä.
”Kotiäitiys” on harhaanjohtava nimike, ei äitinä kerkeä kotona juurikaan olla. Myös moni muu on kertonut, että pienen lapsen kanssa ei voi olla kotona ollenkaan. Sophie pitkästyy seinien sisällä nopeasti ja alkaa marista jo ennen puolta päivää. Lähdemmekin yleensä aamulla klo 10:00 aikoihin ulos ja palaamme vasta illalla. Joka päivälle löytyy hyvin mielekästä tehtävää, se on Bostonin kaltaisen suuren kaupungin hyve.
Bostonin joella huomasin muutaman kilpikonnan.
Juttelin jälleen sveitsiläisen ystävättäreni kanssa, tällä kertaa lapsilisistä. Kävi ilmi, että heidän perheensä saa todella paljon lapsilisää, siihen päälle Sveitsi maksaa tyttären esikoulun Amerikassa, mistä koituu monien tuhansien eurojen lasku vuosittain. He asuvat Amerikassa kolme vuotta. Sveitsi tuntuu järisyttävältä paikalta silloin, kun ajattelen eläkettä. Saksassa saa niin pientä eläkettä ja palkkaa verrattuna Sveitsiin, että puhumme yhä enemmän sinne muutosta Sophien tullessa kouluikään. Amerikassa ei huvita asua näillä koulukustannuksilla, kun haluamme kuitenkin monta lasta ja yksi kouluvuosi kustantaa täällä helposti 40 000 dollaria per lapsi… ei mitään järkeä, jos ei ole miljonääri.
Tapasimme myös naapurustoon muuttaneen uuden ranskalaisen pariskunnan, heidän perheensä asui Sveitsissä ennen tänne muuttoa. He kertoivat, että rasismia on. Moni sveitsiläinen on kuulemma kurkkua myöten täynnä maahan massoittain saapuneita ranskalaisia ja saksalaisia. Voi olla, että rajojen sisälle liikkumista tiukennetaan taas pian.
Tunnen itseni välillä vauvakuiskaajaksi, kun vietän niin paljon aikaa Sophien ja muiden aktiviteeteissa tapaamiemme vauvojen kanssa. Tämä tapaamamme ranskalaispariskunta tuskasteli, kun heidän tyttärensä ei vielä osannut juoda pillillä eikä kulkea alas rappusia. Otin pillimehupurkin ja laitoin pillin tyttären suuhun. Hän vain pureskeli pilliä. Sitten otin simauksen pillistä ja laitoin sen takaisin vauvan suuhun. Hän imi sieltä mehua ja hänen vanhempansa olivat todella onnellisia, olihan vauvalla todettu jo puutostiloja syömättömyyden takia. Muutama viikko aikaisemmin heidän tyttärensä oli ollut sairaalassa letkuruokinnassa, mutta joi nyt koko mehupurkillisen pillillä imien. Myöhemmin vein hänet kiipeilytelineelle ja opastin alastulon kanssa, mikä sujuikin jo pian tytöltä mallikkaasti itsekseen. Hänen vanhempansa olivat todella kiitollisia ja halusivat samantien järjestää uuden tapaamisen meidän kanssa. Olin ylpeä ja oli mukava tuottaa niin paljon iloa heidän perheelleen. Kokoajan on sellainen tunne, että Sophien kanssa menee tosi mallikkaasti ja hän onkin kaikinpuolin mallikas tytär, joten kukaan ei voi ainakaan sen suhteen arvostella.
Olen tiukasti pitänyt Sophien ilman kenkiä, vaikka kaikilla muilla vauvoilla on aina kengät ollut. Olen pitkästi perustellut syitä sille, miksi en laita vauvan jalkaan kenkiä turvallisissa leikkipuistoissa. Muutamalta muultakin vauvalta on nyt otettu kengät pois, ehkä Sophien vaikutuksesta. Moni vanhempi stressaa liikaa eikä osaa rentoutua vauvaa hoitaessa. Oma kokemukseni on, että stressaamisella ei voi antaa parastaan tässä hommassa.