I’m a mama

Pieni poikamme on täällä. Kotona. Luonamme.

Vauvakuumeettomasta tuli äiti.

Sain pojan rinnalleni jo leikkaussalissa enkä koskaan ole tuntenut sellaista helpotusta. Se, mikä lähti käyntiin ajatusprosessina vauvan mahdollisuudesta kaksi vuotta sitten, eteni yritykseen, vuodentakaiseen keskenmenoon, sitten uuteen odotukseen, kulminoitui siihen hetkeen. Terve, kaunis vauva oli yhtäkkiä siinä.

Vauva tuntui alusta asti omalta ja ihmeelliseltä, mutta vasta pari päivää synnytyksen jälkeen järisyttävä äidinrakkaus vyöryi päälleni. Se aivan ennenkokematon määrä rakkautta, kiitollisuutta, onnellisuutta, nöyryyttä, vastuuta ja suojeluvaistoa yhdistyi aivan järjettömään pelkoon, että sen kaiken voi joskus menettää ja ikävään, vaikka toinen oli siinä aivan vieressä. Siinäpä sitä oli tunteita kerralla sulatettavaksi.

Onneksi suurin osa siitä oli hormonaalista ja tunteet ovat jo hieman tasoittuneet. Mutta täällä ne ovat kaikki, osana minua lopun elämääni.

Nyt meillä asustaa pari tällaisia jalkoja. 10 varvasta enemmän kuin ennen, enemmän ääntä ja puklua. Ja nyt tuntuu, että ihan juuri näin sen pitikin olla. Että mikään muu ei ollut edes mahdollista.

20151211_095550_22.jpg

 

Kommentit (17)
  1. Swift sunrise
    30.1.2016, 14:04

    Hei, paljon paljon onnea! Kiitos blogistasi. Sitä olen nyt kuukauden päivät seurannut minä, pian kolmekymppinen nainen, joka vuosi sitten alkoi miettiä vanhemmuutta ilman varsinaista vauvakuumetta, kesällä uskalsi viimein alkaa yrittää ja pari viikkoa sitten sai kipeän keskenmenon. Huh, mitä elämään annetaankaan. Kiitos, kirjoitat hyvin ja luot toivoa.

  2. Paljon onnea pienestä pojasta! Tuttu tunne, mullakaan ei koskaan ollut vauvakuumetta, pikemminkin olin sitä mieltä ettei meille tule lasta ikinä. Ja hupsista, täällä juoksee vilkas yksivuotias. Omasta äitiydestäni kirjoitin tässä postauksessa, tunnistan teksteistäsi paljon itseäni. 

    Kaikkea hyvää koko teidän perheelle ja ihanaa ensimmäistä joulua perheenä! <3 

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *