Biologinen kello tikittää kuitenkin

Kyllä sen kuulee vauvakuumeetonkin kolmekymppinen.

Tik. Tik. Tik.

Puhuin gynegologilleni ajatuksistani. Hän sanoi, että suosittelee lastenhankkimista ennen 35 ikävuotta. Sen jälkeen se kuulemma merkittävästi vaikeutuu, vaikkei tietenkään ole mahdotonta.

Tik. Tik. Tik.

Minun kellossani on siis aikaa vielä viisi vuotta. Voisin siis lykätä tätä päätöstä vielä vuosikaudet, mutta joskushan se on joka tapauksessa tehtävä. Miehen ja oman mielenrauhan takia haluaisin päättää asian mahdollisimman pian. Miehelle lapset eivät ole kynnyskysymys, asiasta toki puhuttiin ennen avioliittoakin. Hän halusi minut. Ihana mies ja tulisi siitä upea isäkin.

Tik. Tik. Tik.

Oma siskoni on elämäni tärkeimpiä ihmisiä. Haluaisin varmasti omalle mahdolliselle lapsellenikin sisaruksia. Tätini sai ensimmäisen lapsensa 40-vuotiaana (niin, kyllä sitäkin tapahtuu!), mutta sisarusta ei serkulleni yrityksistä huolimatta ehditty enää saada.

Tik. Tik. Tik.

Seuraan useita lapsettomuusblogeja. Minua kiinnostaa vauvakuumeelliset ihmiset. Niinkin vaan voi käydä, ettei vauvaa kuulukaan. Pitkään aikaan.

Tik. Tik. Tik.

90-vuotias isotäti sanoi: ”et sinäkään tuosta enää yhtään nuorene”.

Tik. Tik. Tik.

Pitelin tänään sylissä ystäväni kolmekuukautista vauvaa. Hän tuijotti minua nappisilmillään, hymyilikin hiukan. Haluanko minä tätä? Haluanko? kiljuin mielessäni. Haluan päättää tämän nyt.

Tak.