Biologinen kello tikittää kuitenkin

TimeDead.jpg

Kyllä sen kuulee vauvakuumeetonkin kolmekymppinen.

Tik. Tik. Tik.

Puhuin gynegologilleni ajatuksistani. Hän sanoi, että suosittelee lastenhankkimista ennen 35 ikävuotta. Sen jälkeen se kuulemma merkittävästi vaikeutuu, vaikkei tietenkään ole mahdotonta.

Tik. Tik. Tik.

Minun kellossani on siis aikaa vielä viisi vuotta. Voisin siis lykätä tätä päätöstä vielä vuosikaudet, mutta joskushan se on joka tapauksessa tehtävä. Miehen ja oman mielenrauhan takia haluaisin päättää asian mahdollisimman pian. Miehelle lapset eivät ole kynnyskysymys, asiasta toki puhuttiin ennen avioliittoakin. Hän halusi minut. Ihana mies ja tulisi siitä upea isäkin.

Tik. Tik. Tik.

Oma siskoni on elämäni tärkeimpiä ihmisiä. Haluaisin varmasti omalle mahdolliselle lapsellenikin sisaruksia. Tätini sai ensimmäisen lapsensa 40-vuotiaana (niin, kyllä sitäkin tapahtuu!), mutta sisarusta ei serkulleni yrityksistä huolimatta ehditty enää saada.

Tik. Tik. Tik.

Seuraan useita lapsettomuusblogeja. Minua kiinnostaa vauvakuumeelliset ihmiset. Niinkin vaan voi käydä, ettei vauvaa kuulukaan. Pitkään aikaan.

Tik. Tik. Tik.

90-vuotias isotäti sanoi: ”et sinäkään tuosta enää yhtään nuorene”.

Tik. Tik. Tik.

Pitelin tänään sylissä ystäväni kolmekuukautista vauvaa. Hän tuijotti minua nappisilmillään, hymyilikin hiukan. Haluanko minä tätä? Haluanko? kiljuin mielessäni. Haluan päättää tämän nyt.

Tak.

Suhteet Oma elämä Rakkaus Syvällistä

Hormoniton kroppa tietää mitä se haluaa?

pillerit.jpg

Olen kyllästänyt kroppaani e-pillereillä puolet elämästäni. Jätin ne kolme viikkoa sitten pois ja siirryimme muuhun ehkäisyyn, koska toivoisin että hormoniton minäni tietäisi paremmin mitä se luonnollisesti haluaa.

Tämä ei ole mitään tiedettä (jos joku on kokenut jotain mullistavaa e-pillerit jätettyään, oi kertokaa!) vaan ihan omaa päättelyäni. Naisen logiikkaa pahimmillaan tai ei, mutta jostain syystä minusta tuntuu, että haluan tehdä tämän päätöksen ilman hormonilääkitystä.

Muitakin syitä lopettamiseen on, kuten vuosikausia kestänyt korkea verenpaine, haluttomuus, synkät ajatukset. Nämä haitathan ovat nykyään vähän paremmin tiedossa kuin 90-luvun lopussa, jolloin aloitin e-pillerit aikoinaan iho-ongelmiin ja kuukautiskipuihin. Apu löytyi molempiin.

Parinkympin tällä puolen kokeilin parin kuukauden ajan olla ilman pillereitä. Muistan tuolta ajalta iloisemman mielen ja lopulta pyörtymisen kivun viiltäessä korviin asti. Kipujen palaaminen pelottaa nytkin.

Toistaiseksi hormooniton minäni on kehittänyt leukaani kolme finniä ja saanut minut haluamaan seksiä kesken työpäivän. Tänään itkin, kun missasin bussin ja minun piti jäädä pakkaseen. Toistaiseksi se ei ole vielä kertonut, haluaako se joskus kantaa lasta vai ei?

Suhteet Oma elämä Mieli Terveys