Tag: keskenmeno

Vauvakuumeeton

Keskenmenoriitti

Vuoden viimeisenä päivänä tuntia ennen vieraiden saapumista tuijoteltiin miehen kanssa ruoanlaiton lomassa upeaa auringonlaskua. Hups! Juoksin vessaan ja vaikutti siltä, että viimeistelin keskenmenoni vihdoinkin ja juuri sopivasti uuden vuoden kunniaksi. Joulua ennen ostin yhdestä loppuunmyynnistä parilla eurolla tosi erikoisen, ei-yhtään-minun-tyylisen, kaulakorun. Heti kun olin ostanut sen, ajattelin että tää on se. Tätä kaulakorua mä pitäisin rujona vastineena […]

Vauvakuumeeton

”Öö tuotanoinniin, tällaisia uutisia olisi tässä…”

Np-ultran jälkeen (sielläKIN oli kaikki hyvin) on kertomisvauhtia kiihdytetty. Lähes kaikki läheisimmät tietätävät jo. Vauhti on kiihtynyt pakostakin, koska parin viikon päästä on edessä sukujuhlaviikonloppu, jonka jälkeen ei-niin-läheisetkin varmasti tietävät. Sitten on luvassa häät, jonne tuleville tutuille vieraille haluan kertoa etukäteen. Raskausuutisten kertominen häissä, eikös se ole sitä kuuluisaa stealing their thunderia? Sanoja on ihmeellisen […]

Vauvakuumeeton

Lapsentekopaineita

”Elämässä pitää pysyä omalla radallaan ja tehdä siellä parhaansa eikä missään tapauksessa saa kuikuilla muiden radoille” Quote jostain jenkkisarjasta. Jostain syystä kaikki maailman lapsentekopaineet on just nyt rysähtäneet mun harteille. Me ollaan tässä esimerkissä nyt radalla 1. Radalla 2 pyyhältää varaslähdön ottanut kaveripariskunta, joka aloitti nro 2. yrittämisen vuodenvaihteessa. Ykkösen tekoaika oli noin 2 kuukautta. Kuulin, […]

Vauvakuumeeton

Verenluovutus ja #sinkkuvuosipaljastus

Etenin keskenmenolistallani viimeiseen jäljellä olevaan kohtaan: verenluovutus. Piti vähän kaivella, mutta löytyihän se tieto veripalvelun sivulta. Keskenmenon jälkeen pitää odottaa kuusi kuukautta ennen seuraavaa luovutusta. Tuli vähän yllätyksenä. Tuntuu pitkältä ajalta. En tiedä, mihin tämä karenssi perustuu. Joku viisaampi voi ehkä kertoa? Sinkkuna jonkunlainen outo/typerä rajapyykki oli se, jos pääsi luovuttamaan verta. Tai sitä vähän […]

Vauvakuumeeton

Vuosi 2014 ja siitä eteenpäin

Alkuvuonna e-pillereiden poisjättämisen jälkimainingeissa aloin pohtia tosissani haluanko lapsia. Koko 30-vuotisen elämäni olin aina vastannut lapsia koskeviin kysymyksiin ”mietin sitä sitten kun aika on”. Jostain syystä tuntui, että aika oli nyt. Pohdin asiaa monelta kantilta, mutta lopulta päätös kumpusi kuitenkin lopulta jostain muualta. Ehkäisy jätettiin pois vapun korvilla. Kesä huideltiin vielä vapaudesta nautiskellen, mutta syksyyn asettamani […]