Ohjeita lähipiirille

Tämän koettelemukseni johdosta olen hieman alkanut kyseenalaistamaan ihmisten tilannetajua. Osa näistä voi toki johtua omasta herkkyydestäni eivätkä varmasti olisi loukanneet muita saman tilanteen kanssa painivia, mutta osan puolestaan luulisin olevan itsestäänselvyys jokaiselle, vaikka ei olisi samaa käynytkään läpi.

Ei, en halua keskustella aiheesta enkä kuulla, kuinka meillä varmasti tärppää pian ja viimeistään parin kuukauden päästä olen taas raskaana. En halua ihmisiltä moisia paineita, enkä ole kertaakaan sanonut haluavani uudelleen mahdollisimman pian raskaaksi, joten et voi tietää, marssinko kenties seuraavaksi kohdunpoistoon vai synnytyssaliin. Ahdistun siitä, että ihmiset ympärillä alkavat nyt kyttäämään, kauanko uuteen tärppiin menee aikaa.

Kiva kuulla, että sinun vauvallasi, jolla on laskettu aika samana päivänä, kun minulla olisi ollut, on kaikki todella äärimmäisen hyvin. Mukavaa, että sinun verikokeesi palasivat huippuarvoilla. Harmillista, että olet koko ajan väsynyt ja huonovointinen ja raskaus vie kaikki energiasi. Mutta olenko minä tosiaan oikea henkilö, jolle sinun tulee kaikista näistä käänteistä laittaa viestiä? Eikö olisi KETÄÄN muuta, joka voisi olla oikeasti aidosti iloinen puolestasi ilman murskaavaa raivoa ja surua sisällään? Ja oikeasti, olisin mieluummin väsynyt ja raskaana kuin masentunut ja ei-raskaana, joten älä valita.

Ihanaa, että serkkusi raskaus menee hyvin ja ei ole ollut ongelmia sillä saralla. Kyllä, varmastikaan hänelle ei ole käymässä näin kuin minulle kävi. En ole kuitenkaan koskaan tavannut serkkuasi, joten tuskin olisin tästä kiinnostunut, vaikka olisinkin yhä raskaana. Mutta juuri nyt tuon kuuleminen sattuu.

Ja kiitos instagram siitä, että tarjoat minulle joka päivä vauva -ja mahakuvia tuutin täydeltä, vaikka kieltäydyn katsomasta ja tykkäilemästä niistä!

Ja suuri kiitos jokaiselle, joka on kysellyt ahkerasti kuulumisiani ilman, että on tuonut tätä tapahtumaa esille ja pysynyt normaalisti lähipiirissäni pelkäämättä minua. Ja suuri keskisormi niille, jotka ovat systemaattisesti karttaneet seuraani ja minua, ettei se nyt vaan ala puhua siitä. Ei hätää, en ole kertaakaan puhunut tästä kellekään enkä ole aikeissa puhua.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *