Taukoa… ja työmietteitä

Nyt on ollut pidempi aika kirjoittamatta. En ole silti unohtanut tätä.

Minulla oli pitkä harjoittelupätkä ja muutenkin paljon koulujuttuja. Olen joutunut tekemään paljon hommia, että pysyn muiden mukana. Lyhyempi aallonpohjakin on ehtinyt olla, mutta ei onneksi kovin pitkä, eli olen vielä pelissä mukana. Olen ehtinyt myös lomailla. 🙂

Nautin koulusta, mutta se on myös tuskallista. Kun olen kotona, en oikein jaksaisi tehdä muuta kuin olla. Varsinkin harjoittelut vievät kaiken mehun. Vuoden päästä valmistun ja pääsen vihdoin kauan odotettuun työelämään. Tavallaan odotan, että pääsen maksamaan loputonta opintolainaani pois, mutta toisaalta pelottaa. Entä jos en pärjääkään työelämässä? Entä jos masennus vie taas voiton?

Onneksi lukuisat harjoittelujaksot ovat valmistaneet minua töihin. Olen huomannut, miten tärkeää työhyvinvointi on. Jos paikka on paska, mielialani laskee kuin lehmän häntä. Siinä ei ole kyse työnkuvasta, vaan siitä millaista henkilökuntaa töissä on ja kuinka kiireellä asiat pitää tehdä. Kiire on se, mitä minä en jaksa.

Yritän kirjoittaa useammin, ja vähän jotain jännempääkin. Ehkä voisin laittaa jotain kuvia. En myöskään haluaisi, että tekstini olisi liian masennuskeskeistä, nyt kun pärjään kohtalaisesti.

Palataan asiaan.