Lue missä luet, milloin luet, kunhan luet!
Moi!
Olen pohdiskellut omia lukutapojani- sekä tottumuksia. Jos käsiini sattuu mielenkiintoinen kirja, en voi lopettaa lukemista ja luen missä vain; autossa, sohvalla, sängyssä, kuntosalilla, syödessä, rannalla, pihalla, odotustiloissa, töissä tauoilla… Tuttua? Kotona kyllä huomataan jos minulla on tällainen kirja hyppysissäni, olisin mielelläni omissa oloissani rauhassa, enkä kykene olemaan sosiaalinen. Kun minua pyydetään hetkeksi laittamaan kirja pois, sanon yleensä että pieni hetki vielä, vielä yksi sivu…
Tarvitsen lukemiseen myös rauhallisen lukuympäristön. Minun on vaikea keskittyä, jos taustalla soi musiikki, tai televisio on päällä. Vaikka koitan sulkea musiikin pois mielestäni, kuuntelen sitä silti ja huomaan, että en ole tajunnut juuri lukemastani sivusta mitään ja joudun lukemaan saman sivun parhaillaan kolmestikin. Jos TV on päällä, yritän seurata sitä samalla kun luen. Luonnollisesti tämäkään ei onnistu. Perheellisenä kuitenkin perheen tulisi mennä lukemisen edelle, ehdinhän lukea kun tyttäreni on nukahtanut. Ja yleensä käytänkin hyväksi aikaa, jolloin nukutan lastani, lukemiseen. Menen siksi aikaa omaan sänkyyni lukemaan, kunnes hän nukahtaa. Tämän jälkeen olisi tarkoitus siirtyä olohuoneeseen viettämään aikaa mieheni kanssa. Jos minulla kuitenkin on hyvä kirja kesken, saatan lukea reilun tunninkin omissa oloissani, vaikka lapsi olisi nukahtanut jo aikapäiviä sitten! Eli se siitä yhteisestä ajasta.
Jos kirja tempaa minut mukaansa, raahaan sitä mukanani kaikkialle. Luen automatkat kauppaan (en tietenkään itse aja!), salilla sen ajan kun odotan, että saliin pääsee jumpalle. Luen ruokapöydässä syödessäni (tapa lapsuudesta, Aku Ankka aina pöydässä!) ja lääkärin odotusaulassa. Käytän kaiken mahdollisen luppoajan ja kaikki mahdolliset paikat lukemiseen.
Huomautellaanko sinulle siitä, että olet nenä kiinni kirjassa? Annatko sen häiritä vai jatkatko lukemista? Pystytkö keskeyttämään kirjan lukemisen, jos toisella on asiaa?
No, minusta on tärkeintä kuitenkin, että luet kun luet, paikasta riippumatta, kunhan luet. Ja jos tyttäreni innostuu kirjoista yhtä paljon kuin minä, lupaan, etten koskaan valita hänelle siitä, että hän on muissa maailmoissa kun lukee. Kunhan lukee!
– Zaida