10 takana, 40 edessä.
Moi!
Saan jatkuvasti kirjastosta puhelimeen viestejä, että ”varaamasi teos se-ja-se on saapunut..” ja olenkin nyt edellisen viikon ravannut kiitettävästi kyseisessä rakennuksessa. Tällä hetkellä minulla on ainakin kymmenen kirjaa omassa kirjahyllyssä odottamassa, että lukisin ne. Luultavasti eräpäivät paukkuvat ja saan uusia lainoja urakalla. Mutta tarkoitus olisi lukea ne kaikki ja olla varaamatta mitään muuta.
Yksi näistä saapuneista kirjoista oli jo kauan sitten varaamani Mari Koppisen ”Jari Sillanpää – paljaana”. Kirja etenee kuin haastattelu, Jarin kuuluisuuden varhaishetkistä tähän päivään. Avoin kertomus onnenhelmistä ja surun hetkistä. Kun luin joululomalla ”JHT mustalammas”, aloin odottaa muilta elämänkerroilta samanlaista suoritusta. Vaikken olekaan mikään Cheek fani, pidin kirjasta ja etenkin tyylistä, jolla se on kirjoitettu. JVGn eikä Jari Sillanpään kertomukset yltäneet samaan tasoon, molemmista jäi se jokin uupumaan. Tällä kirjalla sain kuitenkin täydennystä listaani, kohta 36. Elmänkerta tai muistelmateos.
Seuraavana lukaisin jälleen yhden pikalainan, enkä joutunut pettymään! Anja Lampelan ”hyväntekijä” on mielenkiintoinen ja hyvin kirjoitettu kertomus oululaisesta lukiolaistytöstä, joka kaapataan. Pian samoilta kulmilta katoaa kaksi muutakin henkilöä, terveyskeskuslääkäri ja ammattikoulua käyvä nuorimies. Mitä yhteistä kaapatuilla on ja miksi itseään ”hyväntekijäksi” kutsuva kaappaaja on kahlinnut heidät syrjäseudun mökille? Ja kuika kaapattujen suhtautuminen muuttuu kaappaajaansa kohtaan, kun palaset alkavat loksahdella paikoilleen..?
Sujuvasti ja nopeasti etenevä kirja, jonka hotkaisee vaikka yhdessä päivässä. Itse valitsin kirjan kuitenkin sen takakannen tekstin perusteella, eli listalta kohta 14.
Marko Hautalan ”Kuokkamummo” on taas yksi niistä kirjoista, jonka lukemista olen harkinnut jo pitkään. Nyt kirja osui sattumalta silmääni ja päätin napata sen matkaan. Täytyy myöntää, että aloitettuani kirjan kummastelin hetkisen, että mitähän tässä nyt tulee luettua. Kirja vaikutti oudolta, enkä oikein päässyt asian ytimeen, mutta mitä pidemmälle luin, sitä vaikeampi oli lopettaa. Kotimaista kauhua, muttei mitään yöunia vievää. Kuittasin kirjan kohdalla 2. Kirjablogissa kehuttu kirja. (Esim. näissä: http://morrenmaailma.blogspot.fi/2014/09/marko-hautala-kuokkamummo-2014.html ja http://rakkaudestakirjoihin.blogspot.fi/2014/08/marko-hautala-kuokkamummo.html)
Sitten vielä kymmenes kirja. Itse en ollut kuullutkaan koko kirjasta, mutta satuin lukemaan Kymen Sanomista, että Kotkan teatteriin saapuu pian ”Kattona tähtitaivas”- niminen näytelmä. Luettuani artikkelin (ja sovittuani kaverin kanssa, että menemme katsomaan kyseisen näytelmän), tutkin tietenkin mihin esitys pohjautuu. Ja kuinka mukavaa olikaan huomata, että kirjahan se siellä taustalla toimii! Näin ollen Johanna Thydellin ”Katon kokoinen tähtitaivas” kuittasi lukuhaasteen kohdan 32. Kirja on inspiroinut muuta taidetta.
Itse kirjasta vielä sen verran, että suosittelisin sitä esim. nuorille/nuorille aikuisille. Päähenkilö, Jenna, on 13-vuotias ulkonäköpaineista kärsivä tyttö, joka on korviaan myöten ihastunut pari vuotta vanhempaan Sakkeen. Jennalla on vain yksi hyvä ystävä, ja yhdessä he inhoavat luokan (ja koko koulun) kaunotarta, Ullista. Jennalla on myös muita murheita, kun hänen äitinsä kunto huononee syövän edetessä.
Kuinka monta kirjaa sinä olet jo ehtinyt lukea?
Palataan!
– Zaida
