Lukutoukkako?

Täytyy myöntää, että en ihan heti olisi uskonut, jos mulle olisi teininä joku tullut kertomaan, että ”vähän yli” kaksikymppisenä asun Englannissa englantilaisen elämäni rakkauden kanssa ja työkseni luen akateemisia artikkeleita yliopistossa. En nimittäin ikinä ole ollut mikään lukutoukka, ei sillä, ettenkö olisi halunnut olla. Rakastan kirjoja, kirjoittamista ja tarinoita, mutta olen aina ollut enempi aktiivinen muulla tavoin ja lukiossa sain kuulla äidinkielen opettajalta aina ne samat sanat ” Outi, lue enemmän, että kirjoituksessasi olisi enempi erilaisia sanontoja ja sanoja eikä niin paljon virheitä”. Noh, voi kun nyt voisi tuolle opettajalle sanoa, että usko tai älä, mutta elämäni on täynnä lukemista tällä hetkellä. Työpäivät luen artikkeleita, kirjoitan muistiinpanoja ja vapaa-ajalla luen sitten lisää ja kirjoitan gradua. Ja tämän lisäksi luen aivan mahtavaa kirjaa aina välillä, ja mitä aikakausilehtiin tulee, niitä vasta luenkin. Mitä muuta sitä sitten ehtiikään enää?  Edelleen tuo gradukin mukana pysyy eikä se millään tuppaa jo jäämään taakse. Osasyynä tähän hitaaseen tahtiin on varmasti ollut tämä työ, sillä kun päivät pitkät luen samantyylisiä artikkeleita, ei sitä oikein jaksa sitten kauheasti keskittyä graduun enää, vaikka kyllähän sitä pitäisi. Onneksi elokuu tulee töiden osalta olemaan hiukan kevyempi, jotta voin keskittyä kunnolla graduun ja saada se valmiiksi. Eihän tästä muuten tule mitään, ellei tuota opiskelijastatusta jo pian voisi unohtaa. Mutta pian pian pääsen tavoitteeseeni. Kerron siitä sitten tänne varmasti!

Nyt takaisin matkailualan mielenkiintoiseen maailmaan. Hyvää keskiviikkoa!