24.3.2015

Tammikuun lopulla muutin mieheni kanssa Tanskaan. Hän pääsi Aarhusiin opiskelemaan ja mulle avautui elämäni tilaisuus lähteä tutusta Suomesta avartamaan maailmankuvaa muille maille. Ennen lähtöä olin toisinaan tosi epäluuloinen ajatusta kohtaan ja huonoimpina hetkinä olin aivan varma, että teen elämäni tyhmimmän ratkaisun. Lähtisin toiseen maahan, jättäisin ystävät ja perheen sekä vakityön vaan sen takia että seuraisin miestäni Tanskaan jossa hänellä tulee olemaan päivät täynnä tekemistä, mutta omista tekemisistäni ei ole mitään selkoa. Joku silloin sanoi, että mieti kun sitten myöhemmin elämässä voit katsoa taaksepäin ja kertoa muille miten uskalsit lähteä ja miten se oli juuri se oikea päätös. Ja täytyy sanoa, että nyt kohta kolmen kuukauden Tanskassa asumisen jälkeen, olen onnellisempi ja tunnen itseni vapaammaksi kuin koskaan aiemmin. 

Ystäviä ja perhettä on jatkuva ikävä, mutta onnekseni ei mun täälläkään tarvitse ihan yksin olla. Mieheni luokkakaverit tulivat Suomesta kaikki tänne kevääksi opiskelemaan ja olen saanut tutustua heihin. Lisäksi sain töitä muutaman kuukauden etsinnän ja kotisohvalla turhautumisen jälkeen ja kaikki työkaveritkin ovat niin mukavia. Ja sitten on tuo mun mies. Me ollaan perhe ja mä olen siellä missä mun perhe on. Jos se on Aarhusissa, niin olkoon niin! 🙂 Eikä sitä tiedä minne kaikkialle tämä perhe ja elämä mut vielä vie. 

Blogipäiväkirjan kirjoittamisen päätin aloittaa sen vuoksi, että voisin kirjata tänne ylös kaikkia hassuja sattumuksia ja oivalluksia matkani varrelta. Myöhemmin on kivaa palata vanhoihin tapahtumiin tekstien kautta ja ehkä teistäkin joku saa kirjoituksistani jotain irti. 🙂

Kuvituksena toimikoon maisema Risskovin lenkkipolun varrelta muutama viikko sitten. 

 

Risskov.JPG

 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *