Pari sanaa ”5 helpointa viherkasvia”-listoista
Kaikki viherkasveihin tai ainakin vihersisustukseen hurahtaneet luultavasti tietävät pari yleispätevää ilmiötä viherkasvien maailmassa. Ensimmäinen on epämääräiset kasteluohjeet (”usein”, ”harvakseltaan”, ”säännöllisesti”) ja toinen on se, että tietyt kasvilajit ”selviävät vaikka komerossa”.
Se, että sanotaan että kasvi kukoisti kun sen unohti nurkkaan kastelematta ja ihan heitteille, voi rivien välissä tarkoittaa sitä, että kasvin omistaja kotiin tuotuaan teki kasville sopivan multasekoituksen, valitsi optimaalisen ”pimeän nurkan” ja heilauttaa kastelukannua kasvin suuntaan kerran-pari kuussa. MIKÄÄN kasvi ei elä vuosia ilman vettä ja valoa. Hoidon puute on myös eri asia jossain Kaliforniassa, jossa lämpöä, valoa ja ilmankosteutta riittää niin, että siellä kasvaa iloisesti luonnonvaraisena kasveja, joita täällä on vaikeaa pitää edes sisätiloissa elossa. Toisaalta voi lohduttautua sillä, että täällä voi pitää kasveja jotka nuutuisivat ja mätänisivät amerikan länsirannikon kesään.
Onnistun toisinaan tuhoamaan kasvinalun, jonka olisi pitänyt selvitä mistä vain ja millä tahansa hoidolla. Joskus taas kasvi kukoistaa kuin itsestään, ja vasta myöhemmin selviää, että tämän piti olla jotenkin hankala. Epäonnistumisen tunne helpon kasvin heittäessä henkensä voi olla aika musertava. Surkeinta on katsella ylikastellun kasvin hiljaista hiipumista pois – siinä kohtaa, kun kasvi on menettänyt liian ison osan juuristaan, sitä ei pelasta mikään muu kuin mahdollinen uudestaan aloittaminen pistokkaasta.
Ja sitten joskus joku kasvi kitkuttaa menemään vuosia näyttämättä miltään ja tekemättä mihinkään suuntaan elettäkään, ja sitten se lopulta kasvaa kerralla ja jostain kumman syystä kuin rikkaruoho. Yksi näistä on tällainen ”helpoimpien huonekasvien top 5”-suosikki, palmuvehka. Ikuisuus ilman muutoksia, lukuunottamatta pientä kärsimistä, kunnes se talvella kasvilampun nähtyään sekosi ja kaksinkertaisti kokonsa. Ja se oli yksi pieni, himmeä ja kauas laitettu kasvilamppu.
Kasvit voivat kyllä selviytyä ilman auringonvaloa vaikka kylpyhuoneessa. Siihen tarvitaan kuitenkin kasvivalo, tai ainakin valo jonka aallonpituuksia kasvi voi hyödyntää, ja tapa pitää sitä lamppua yksin kylpyhuoneessa päällä kasvin takia. Ja kasvit voivat selvitä pitkiäkin aikoja ilman vettä, mutta lopulta sitä on jostain saatava.
Vannoin, että kaktuksia en ota enää koskaan. Nämä ”helpot” mehikasvit, jotka pitäisi olla ”melkein mahdoton tappaa” saa hengiltä joko kastelemalla liikaa tai liian vähän. En koskaan oikein oppinut erottamaan, kummasta syystä kasvi kärsii, joten varoessani kastelua olen kuivattanut yhden rusinaksi ja pelätessäni kuivumista lahottanut toisen lötköksi. Traumatisoiduin sen jälkimmäisen hajoamisesta käsiin niin pahasti, että kesti näköjään yli kymmenen vuotta ottaa uusi riski.
