Haaveenani on aina ollut oma lapsi. Kaikissa kuvitelmissani lapsi on aina ollut tyttö, hassua sinänsä, koska toisaalta olen aina ajatellut, että jos lapsia olisi enemmän kuin yksi, haluaisin ensin pojan ja sitten tytön, koska itse kaipasin aina isoveljeä.

Olen se tyttö, joka jo teini-ikäisenä haaveili omasta vauvasta, kirjoitteli poikien nimien sijasta vihkon kulmiin nimihahmotelmia vauvoille, ja hypisteli kosmetiikkatuotteiden sijaan kaupoissa vauvanvaatteita.

Mieheni on aivan yhtä lapsirakas. Hän itse asiassa ehdotti minulle lapsen ”hankkimista” vaikka emme kyllä missään vaiheessa uskoneet, että siitä todella tulisi tässä määrin ”hankkimista”.

Salaisuus on tavallaan jatkoa Haaveelle. Nyt kaikista haaveistani huolimatta nimittäin kuitenkin vaikuttaa siltä etten biologista lasta tule koskaan saamaan. Ehei, älkää pelätkö, tästä ei tule tikkuihintuijotusblogia, ei lapsettomuushoitojen terapointiväylää. En ala täällä sen tarkemmin kertoilemaan lapsettomuutemme syistä, keskityn enemmänkin niihin seurauksiin.

Olen jo pikkuhiljaa ryhtynyt hyväksymään sen, että omaa vauvaa meille ei tule. Että minusta ei koskaan tule kenenkään biologista äitiä. Kuitenkaan äiti ei ole koskaan itselleni merkinnyt naista, joka synnytti minut, vaan naista, joka kasvatti minut, olkoonkin, että kyseessä on yksi ja sama ihminen.

Eli siis se, ettei minusta tule biologista äitiä, ei minun maailmassani tarkoita sitä, etteikö minusta koskaan tulisi äitiä.

Tähän liittyykin sitten Salaisuus. Olen jo pidempään miettinyt muita tapoja olla äiti lapselle, joka tarvitsee äitiä, ja vihdoin olemme kai tulleet siihen ratkaisuun, joka sopii meille parhaiten.  Asia pysyköön kuitenkin nyt salaisuutena ainakin siihen saakka, että voimme olla varmoja sen toteutumisesta. On raskasta kantaa salaisuutta mukanaan, mutta vielä raskaampaa ottaa vastaan jatkuvia kyselyjä aiheesta.

On helpompaa kertoa asioista yhdelle ihmiselle, kuin kaikille tuttaville. Salaisuus on siis se, että meille ehkä, tulevaisuudessa, tulee lapsi. Asia on kuitenkin vasta suunnitteluasteella, ja tilanne elää koko ajan. Äitini tietää koko totuuden, ja nyt te, lukijani, osan totuudesta.

Daisy Day