Projekti nimeltä veranta

Juu, meillä nuo projektit hieman venyy. Viime syksynä ryhdyimme hiomaan ja maalaamaan verantaa, joka oli alunperin ihan kamala ja puunvärinen. Siis sisäpuolelta. Ulkopuoleltahan maalasimme talon viime kesänä, ja siihen olemme olleet oikein tyytyväisiä.

Ostin maalit ja kätevänä tyttönä ryhdyin jopa ihan omin pikku kätösin hiomaan seinästä lakkaa pois. Mies tuli kotiin, totesi hionnan olevan turhaa ja maalasi koko seinän. Projektia oli tarkoitus jatkaa, kun maali oli kuivunut, mutta yllätys yllätys, siitä alkoi pitkä ja sateinen kausi, emmekä halunneet maalata kostealla kelillä. Talvella verantamme puolestaan vetää pakkasen puolelle, joten talvellakaan ei tullut maalattua. Keväällä oli jälleen liian kosteaa. Nyt on kesä, mutta miehen mielestä maalaus on minun projektini ja saan hoitaa sen itse. Minulla taas alkoi kuukausi sitten heinäkuun loppuun asti kestävä työprojekti, ja teen töitä kirjaimellisesti yötä päivää :/ Maalaa siinä nyt sitten mitään.

Lopputulos: Veranta, jonka seinistä yksi on vaaleansininen ja loput kellastuneen puun värisiä. ’Til infinity. Lattiasta ja katosta puhumattakaan. Huoh. Ehkä vielä joskus.

 

Muitakin projekteja meillä on, tosin niitä emme edes ole vielä aloittaneet. Projekti Kodinhoitohuone. Projekti Pukuhuone. Projekti Sauna. Projekti Keittiö. Projekti Olohuone. Projekti Lattiamateriaalien vaihto. Projekti Pönttöuunien maalaus. Projekti Makuuhuone. Projekti Autotallinrakennus. Projekti Terassinrakennus. Projekti Pihakeinu. Projekti Kasvimaa. Projekti Kasvihuone. Projekti Puutarha. Projekti Omenapuut. Projekti Toimivat säilytystilat. Projekti Pihan aitaus. Projekti Kaapinovien maalaus. Projekti WC:n oven vaihto. Projektiprojektiprojekti…

Projekti Lastenhuone. Jep.

Ehkäpä kerron näiden etenemisestä sitten tarkemmin, kun ne joskus etenevät. Jos ne joskus etenevät.

-Daisy Day.

Koti Sisustus DIY

Good Day

Aiemminhan hehkuttelin tuolla minulle tarjottua työpaikkaa, jossa palkka oli sinänsä kohdillaan ja työsuhteen ehdotkin olivat ihan ok. Työpaikka itsessään vaikutti tosi kivalta. Päätin kuitenkin lopulta, etten ota tarjottua työtä vastaan, koska työmatkakustannukset olisivat nousseet suorastaan pilviin – saakoon sen työn joku muu onnekas! Syksyllä jatkan sijaisena lähikoulussa ja varmaankin myös näitä oman alani keikkatöitä.

Päivän paras juttu oli kuitenkin se, että vaikkei nimeäni viime viikolla kouluun hyväksyttyjen listoilla näkynytkään, sain silti tänään hyväksymiskirjeen oppilaitoksesta, johon aiemmin keväällä hain. Se aiempi yhyy yhyy en kelpaa minnekään -postaukseni olikin sitten ihan turha. Jei! Kai niille oli sitten käynyt jonkun sortin virhe siellä 😀

Yhdelle pojusistamme löytyi tänään myös uusi koti, ja aijai kuinka olenkaan tyytyväinen!

-DD.

Suhteet Oma elämä Opiskelu Työ