Kesäloma yksin

Olen viettänyt kesälomaani. Tarkoituksena tietenkin oli viettää sitä M:n kanssa. Pariisin matka jäi tekemättä, en vain pystynyt lähtemään sinne yksin, koska sen piti olla meidän yhteinen matka. Olen kuitenkin sentään jotain tehnyt, vaikka on tämä kieltämättä ollut aika erilainen kesä kuin yleensä.

Ensiksi, olin yksin kylpylässä. Mutta ei siinä mitään, nautin todella olla siellä, eikä se tosiaan jäänyt viimeiseksi kerraksi yksin kylpylässä. Ihan parasta; sai uida juuri niin paljon ja kauan kun halusi, olla poreissa, laskea liukumäkeä. Sai mennä syömään koska halusi ja herätä milloin tykkäsi. Se teki minulle hyvää. Kävin myös erilaisissa kasvohoidoissa lomani aikana.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Toki kun siellä öitä vietin, oli vieressäni tyhjä paikka. Vaikka minulla oli rentouttava ja mieluinen loma, en välttynyt ajatukselta, että olisipa M vieressäni. Ja ylipäätään koko kylpyläreissulla. Hänen kanssaan olisi ollut ihana viettää siellä aikaa. Pidin jopa kättäni tyhjällä paikalla ja tyynyn asettelin niin, että olisin voinut kuvitella, että se olisi M, josta pitäisin unissani kiinni. Eihän se tietenkään ole sama asia, mutta tuo hieman lohtua.

Muuten lomalla olen matkustellut Suomessa ja nähnyt kavereita ja perhettä. Ihan kiva loma ja ainahan se on kivempi nukkua pitkään, kuin herätä aikaisin aamulla töihin. Toinen puoli minusta kyllä toisaalta kaipaa jo rutiineja. Ristiriitaista. 

Ensi viikolla pääsen tästä, kun lomani loppuu ja alotan sekä tekemään graduani, että myös palaan töihin. Siitä alkaa matka kohti joulua. 

Tämä julkaisu oli enemmän tällainen päivitys kuulumisista. Tarkoitus on kirjoittaa nyt ihan lähiaikoina jotain ihan aihetekstiä tänne. 

Palataan pian ja muistakaa sanoa rakkaimmille, että rakastatte heitä. Ikinä ei tiedä, milloin sitä ei enää ole mahdollista sanoa.