Rheingau/Geisenheim

Johan aika on hujahtanut. Tarkoitukseni on ollut kirjoittaa jo aiemmin mutta reissu on ollut niin mielenkiintoinen ja tiukkaan aikataulutettu ettei aikaa kirjoittamiselle tai muulle puuhastelulle ole jäänyt. Viiniä, viiniä viiniä.. Saavuimme Frankfurttiin tiistai aamuna ja siitä suoraan linja-autolla Rheingaun. Ryhmämme on 11 henkinen, Opettaja on matkanjohtajamme ja kymmenen meitä opioskelijoita. On viinimaahantuonissa työskenteleviä, somelierejä, sisäänostajia ja pari myös totaalisesti viinialan ulkopuolelta. On mahtavaa keskustella ja avartaa näkemystään viineistä myös alan ulkopuolelta tulevien ihmisten kanssa joiden näkemykset välillä eroaa omasta kapeakatsoisesta katsonta tavasta.

img_3513.jpg

Hotellimme on pienessä Östrich Winkelin kylässä. Näkymät hotellin terassilta on suoraan yli Rheinin, välissä toki yksi suht huonosti hoidettu viinitarha ja autotie. Ensimmäinen päivämme olikin ohjelmaltaan väljempi. Mutta me ahkerina opiskelijoina jrjestimme itse tilavierailun Weignut Hammiin. Pieni sympaattinen viinitalo pienessä Rheingaun kylässä. Perheen tytär Aurelia vastaa nykyään talon viinin valmistuksesta ja viljelystä. Perheessä on ollut perinteenä viininvalmistus taidon periytyminen isältä pojalle, mutta perheen vanhimpana lapsena Aurelia halusi ottaa kopin perheen viinin valmistuksesta, ja saikin. Aurelian veli opiskelee parhaillaan viinin valmistusta Geisenheimissa ja tuleekin ottamaan tilalla vastuuta yhdessä Aurelian kanssa. Viinimön sisäpihalla omassa mikroilmastossaan kasvoi kiivejä ja viikunoita. Kiivit taisivat jo olla kypsiäkin. Viikonlopuksi piha raivataan ja tyhjennetään puristimista ja muista viinin valmistus välineistä jotta Viinitalon ravintolan asiakkaan mahtuvat sisäpihalle illallistamaan. Sadonkorjuu oli jo täydessä käynnissä, on ensimmäinen vuosi kun Rheingaussa sadonkorjuu alkaa näin aikaisin, kiitos lämpimän vuoden. Talon viinit olivat raikkaita ja puhdas linjaisia, Rheingaun viinien hapokkuus on niin raikastava ja näin kuudentena päivänä jo suuta satuttavaa. Aurelian johdolla talo on myös kokeillut erillaisia viininvalmistus tekniikoita ja pääsimmekin maistelemaan viiniä, joka on käytetty rypäleiden kuorien kanssa, joilloin viinin aromi maailmasta tulee runsaampija leveämpi. Tastingin kohokohta oli 1988 Winkeler Jesuitgarten spätlese. Harvoin pääsee maistamaan omaa vuosikertaansa. Viini oli edelleen elossa, happorakenne edelleen pirtsakka ja viinin hedelmä oli edelleen todella kantava.

Seuraavat kaksi päivää vietimmekin Geisenheimin yliopistossa. Professori Matthias Smith perehdytti meitä Viininviljelyyn ja viinin valmistukseen. Ensimmäisenä päivänä tioetenkin aloitettiin viininviljelystä, aiheina viinin leikkaaminen, sitominen, ja koko kasvukauden vaiheet silmuista valmiiseen rypäleeseen. Lounaan jälkeen kiertelimme Geisenheimin viinitarhoilla tutkimassa sidontatapoja ja maistelemassa eri lajikkeiden rypäleitä. Rypäle lajikkeiden eri kloonien eroja tsekkailtiin spätburgunderista. Oli klooneja joissa rypäleet ja tertut olivat pieniä ja tiukkoja ja osa taas isoja ja tertut väljempiä. Miten sama rypäle muuttuukaan eri kloonien ja ympäristön mukaan. Pohdimmemyös laajemmin onko orgaaninen viljely järkeväää, huomaako sen lopputulosta valmissa viinissä ,vai onko ainoasta sallistusta torjunta aineesta kuparista enemmän haittaa ympäristölle. tuhoaako se lopulta viljelyalan kelvottomaksi viinin viljelyyn, vaikka tarkoitus perät ovat hyvät.

Tonen aamu alkoi sitten tiukalla viinin valmistus teorialla. Ensin rypäleet pois tarhalta ja sieltä viinin valmistamoon. Paljon vaihtoehtoja ja lopputulokseen vaikuttavia valintoja. Käsin sadon korjuu on aikaa vievää ja todella kallista, mutta paljon hellempää ja tarkempaa kuin koneellisessa sadonkorjuussa. ihminen pystyy erottelemaan huonot rypäleet pois, kun taas koneet nappaavat mukaansa aivan kaiken. Miten rypäleet kuljetetaan, isoilla lavoilla traktorinperässä, vai kuitenkin mielummin pienissä laatikoissa. Kellarissa taas lisää valintoja, viilennetäänkö rypäleet, murskataanko ja maseroidaan vai puristetaanko suoraan? Annetaanko mehun olla tekemisissä hapen kanssa vai suojataanko jo sypäleet sulfiitilla ja puristetaan rypäleet suojellen niitä happi kontaktilta. Tämän jälkeen kirkastus, käyminen ja kypsytys, joiden kaikkien kohdalla tehdään päätöksiä ja viedään viiniä haluamaamme suuntaan. Lopulta valmis viini ilmentää talon haluamaa tyyliä ja on toivottavasti tasapainoinen oman tyylilajinsa edustaja.

Matka jatkuu vielä…

 

-Saara

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *