Miksi minä?
Miksi minä, kas siinä kysymys. Viime keväänä tuo kysymys oli mielessä useasti, tunnekuohulla höystettynä. Miksi justiinsa minä, miksi justiinsa nyt kun kaikki on vihdoin hyvin? Enkö mä nyt ole jo kokenut ihan tarpeeksi paskaa elämäni aikana, pitääkö nyt vielä tämmöinen tulla? Katkera olo oli juu, mutta nyttemmin olen oppinut hyväksymään sairauden, enkä juuri ajattele katkeria ajatuksia. Elämässäni on kuitenkin joka päivä hyviä asioita – nuo paskamaiset jutut ovat olleet harvemmassa, joskin toki isommassa mittakaavassa.
Vaikka en mietikään enää tuskaisena kysymystä miksi juuri minä ja kiroa tapahtuneen epäreiluutta, olen kyllä pohdiskellut jonkinlaisia syitä tälle sairaudelleni. Rintasyövälle ei tosin ole löydetty varsinaisia syitä (geenimutaatiokin antaa vain alttiuden), mutta joitain altistavia tekijöitä on tilastoitu. Ja koska meikäläisen syöpä ei ole jäljitettävissä perinnölliseksi geenivirheeksi, niin tsekkaillaanpa näitä tilastoituja mahdollisia altistavia tekijöitä.
Varhainen kuukautisten alkamisikä. Tsek. Kuukautiseni alkoivat himpun verran vajaa 11-vuotiaana, joten tänä syksynä juhlinkin niiden alkamisen 24-vuotispäivää.
Myöhään alkaneet vaihdevuodet. Nope. En ehtinyt ihan sinne asti.
Lapsettomuus tai ensimmäinen synnytys yli 30-vuotiaana. Nope. Tulin äidiksi 23-vuotiaana. Imetin molempia lapsiani, millä pitäisi olla jopa rintasyövältä suojaava vaikutus.
Pitkäaikainen hormonikorvaushoito vaihdevuosi-iän jälkeen. Nope.
Ylipaino (vaihdevuosi-iän jälkeen). Hmm. Olen ollut yleensä normaalipainon ylärajoilla, ja välillä jojoillut reilummankin ylipainon puolelle (täällä taas!) – ja välillä taas liki alipainoa, mutta harvemmin. Joidenkin lähteiden mukaan ylipaino vasta vaihdevuosien jälkeen olisi se altistava tekijä, joissakin mainitaan se sellaisenaan. Tsek, onhan tuota ollut joskus reilustikin.
Ionisoiva säteily. Nope.
Runsas alkoholin käyttö. Hmm. Nuorempana juominen oli humalahakuista ja runsasta, nykyään se on enimmäkseen sellaista saunakaljottelua tai yksillä käymistä. Joidenkin lähteiden mukaan turvallista annosta ei ole, eli sanotaan tsek.
Tupakointi. Tsek. Olen polttanut ja paljon.
Mitäs tästä voidaankaan sitten päätellä? Tilastojen mukaisia altistavia tekijöitä löytyy näemmä varmuudella kaksi, muut kaksi ovat epävarmoja. Vastaus kysymykseen miksi lie hormonitoiminnassa ja elintavoissa. Mä en ole juuri koskaan harrastanut säännöllisesti liikuntaa, enkä ole koskaan syönyt mitenkään terveellisesti. Tupakkaa ja alkoholia on kulunut reilusti enemmän kuin parsakaalia ikinä. Ja tosiaan, kummallinen hormonitoimintani on laukaissut aiemmin niin aurinkoyliherkkyyden kuin ihon pigmenttimuutoksiakin.
En tiedä olisinko välttynyt rintasyövältä, jos olisin ollut fiksumpi elintavoissani. Jälkiviisaus on tosin turhaa. Valinnat on tehty, ja niiden mahdollisten seurausten kanssa on elettävä. En syytä itseäni eikä aio syyllistyä, mutta en liioin halua ummistaa silmiäni faktoilta. Syövän synty on monen eri tekijän summa (solutasolla asioiden pitää mennä useamman kerran pieleen, että kasvain edes lähtee syntymään), ja karua kyllä, mä taisin ihan itse osaltani vaikuttaa tähän prosessiin elintavoillani.
Paska mäihä, voisi oikeastaan sanoa, sillä nuo yllämainitut tilastoidut tekijät nostavat kuitenkin vain alttiutta sairastua. Vaikka kuinka jollakulla olisi kaikki nuo altistavat tekijät plakkarissa ja vieläpä huonommat elintavat kuin mulla, ei se silti automaattisesti tarkoita sitä, että tyyppi sairastuisi rintasyöpään. Onhan heitäkin (ja paljon!), joilla vaaratekijät on nollissa geeniperimää myöten, ja silti sairastuvat. Paskaa mäihää on vaan joillakin enemmän kuin toisilla.
Aika näyttää, onko paskaa mäihää vielä mulle tarjolla niinkin paljon, että tämä uusii, vaikka napsin Tamofenini säntillisellä säännöllisyydellä ja elän terveellisempää elämää kuin ikinä ennen.