Helmikuun helmet kirjoina x7
Helmikuussa luin aivan mahtavia kirjoja. Ota vinkit talteen!
Jukka Viikilä Runoja I-II teos hämmästyttää ja kummastuttaa. Toisaalta joku runo saa nyökkäilemään, että juuri näin, näin se on, ja toinen runo taas saa pyörittämään päätä, että eihän tässä ole mitään päätä eikä häntää. Ehkä juuri tässä on se syy miksi Viikilän runot viehättivät, pitihän se seuraavakin lukea ja sitä seuraava, vain jotta sain tietää nyökkäilläkkö vai pyörittää päätäni.
Runojen teemat ovat moninaiset, mutta yleisesti niissä on paljon autoja, eläimiä, julkisuuden henkilöitä, tunteita ja abstraktia olemista ja olemattomuutta.
Kirjan runot ovat ilmestyneet aiemmin erillisinä vuosina 2008 ja 2010.
Huvittavaa tässä on se, että Viikkilän vuoden 2016 Finlandia-palkinnon voittanut teos oli Viisikko-lukupiirissämme kuukauden kirjana taannoin, ja minun täytyi jättää se kesken. En kerta kaikkiaan pystynyt siihen, en ymmärtänyt, en pysynyt perässä. Mutta kuinka ihanaa ja rikasta onkaan kirjamaailma, koska lukupiirimme Minna esimerkiksi viehättyi teoksesta .Sain tämän runoteoksen lahjaksi, ja tiedän totisesti sen takana piilleen huumori, kun ystävä tiesi aikaisemman kokemukseni Viikkilän teoksesta. Hän tosin itse sai luettua Finlandia- voittajan loppuun, mutta ei tätä runoteosta.
Gummerus 2017, 207 sivua.
Denise Rudberg on kyllä vienyt minut mennessään. Ja nyt kun luin nämä kaksi osaa Marianne Jidhoff-sarjaa lisää, ymmärsin mikä näissä viihdyttää upeiden henkilöhahmojen ja hyvän ruuan lisäksi. Nämä ovat kuin Ruotsin Seppo Jokisen Komisario Koskinen -sarja, huumoria ja dekkaria sopivassa suhteessa.
Toinen toista pahempi kirjassa vietetään joulua ja uutta vuotta, samaan syssyyn suuren sijoitusyhtiön osakas hakataan ja muutenkin salaperäisen tuntuinen ja vanhakantainen yhtiö vaikuttaa oudolta. Kolmen kohtalokas leikki ratkoo puolestaan ulkoministeriön virkamiehen kuolemaa ja kahden naisen katomista.
Neljäs osa tähän sarjaan onkin parhailaan menossa äänikirjana ja seuraavan osan ajattelin hakea piakkoin kirjastosta lainaan, niin hyviä tämän sarjan kirjat ovat.
Into 2016 ja 2017.
Laina on upea! Karoliina Timosen biofiktiivinen kirja Kalle Päätalon vaimosta Lainasta on taidokas, koukuttava,upea teos Päätalon Iijoki-sarjan hengessä, joka kertoo Lainan tarinan joka olisi aivan hyvin voinut olla totta.
Päivä jona Lainasta tulee eronnut nainen, kuljettaa Lainan muistelemaan hänen ja Kallen parisuhteen alkuaikoja ja lopulta suhteen päättymistä. Luminen päivä Tampereella, jolloin Laina viettää työpäivänsä linja-autossa rahastajana soljuu hänen ohitseeN, ja antaa tuttujen paikkojen osuessa silmiin tilaa mielessä vanhoille muistoille rakkaudelle, pettymyksille ja valinnoille joilla oli loppuelämäksi suuri merkitys, ja lukija pääsee tässä teoksessa Lainan mukaan linja-autoon ja matkalle Lainan muistoihin ja elämään Kallen kanssa.
Välillä teki mieli juosta kirjasivuille Lainan mukaan ja puhua hänelle.
Tämä kirja teki kyllä pitkästä aikaa valtavan vaikutuksen minuun.
WSOY 2023, 416 sivua.
Lois Armas on kirjoittanut kirjan Florasta, joka muuttaa Suomeen poikaystävänsä luokse toiselta puolelta maailmaa. Flora ihmettelee Helsingissä suomalaisia tapoja ja etsii työtä ja saa uusia ystäviä. Peheeseensä hän pitää yhteyttä skype-puheluilla.
Kirja on kirjoitettu raikkaasti Florasta, joka itse ei saa kirjassa puheenvuoroa vaan on sivuhenkilö vaikka onkin päähenkilö, Flora nähdään kirjassa hänen lähipiirinsä silmin. Lähipiiriin kuuluuvat poikaystävä ja vanhemmat ja pikku hiljaa kertojiksi tulee lisää Floran uusia tuttavuuksia Suomesta.
WSOY 2023, 271 sivua.
Shari Lapenan uusin psykologinen trilleri Valheiden verkko jatkaa kirjailijan aiempien teosten tapaan vakuuttavaa linjaa. William Wooler on lääkäri ja perheenisä, hänen yhdeksänvuotias tyttärensä katoaa jälkiä jättämättä. Isä on viimeinen joka on nähnyt tyttärensä, mutta olosuhteet olivat arvellutavat, joten kaikke ei kannata kertoa poliisille. Naapuruston antaessaan lausuntojaan tytön etsintöihin kietoo toinen toisensa valheiden verkkoon.
Otava 2024, 304 sivua.
Veljeni vartija on Annamari Marttisen teos sisaruudesta ja huumeongelmaisen läheisen halusta auttaa. Tarun veli on narkomaani, ja veljen ongelma saa aikaan sisarusten välien katkeamisen ja valtavan nöyryytyksen ja häpen perheen ylle. Perheen kotoa ei löydy enää edes yhtään kuvaa Tarun veljestä. Kun Taru saa oman lapsen hän kokee haluavansa löytää veljensä ja auttaa häntä. Mutta, mitä tapahtuu kun mikään ei riitä auttamaan veljeä?
Puhutteleva teos.
Tammi 2007, 223 sivua.
Helmikuussa luin yhteensä kirjaa 7 kirjaa. Itsestäni tuntui jotenkin vähälle määrälle, mutta tenttikirjoja pitikin lukea helmikuussa sitten senkin edestä. Ehkä olisin voinut pari kirjaa enemmän kuluttaa siivotessa ja lenkillä, mutta olen lenkkeillyt nyt vaihteeksi paljon ilman äänikirjoja, joskus se on kiva niinkin. Viiisikko lukupiirin helmikuun kirja oli muuten Johanna Elomaan ja Suvi Larun: Lupasin sinulle rakastaa , Kotona kirjassa -blogissa on siitä hyvä kirjoitus. Minulla tämä kirja jäi välistä opiskelukiireiden takia ja ehkä samalla myös jänistin, koska ajattelin tämän teoksen olevan itselleni liian tunteisiin menevä tällä hetkellä.
Kivoja kirjahetkiä sinun maaliskuuhusi!
Villasukka
