Kirjan kesken jättämisen vaikeus

Nyt olen yli kuukauden päivät taistellut kahden kirjan kanssa. Ensin aloitin Hyppe Salmen Aaltoja ja asiattomuuksia kirjan, jota luin reilut sata sivua ja olihan se vaikeaa. Kirja kertoo vaihdevuosien kanssa kamppailevasta naisesta ja tämän elämästä. No ehkä en ollut kohderyhmää, mutta takakannen teksti lupasi kuitenkin hyvää.

Siirryin vaivihkaa toiseen kirjaan,kun tämä ei edistynyt. Ulla-Maija Paavilaisen Hyvä tyttö on ollut pitkään lukulistalla, jonkin kirja-arvion suosituksen perusteella. Takakansi ei sykähdyttänyt, kuten ei itse kirjakaan. Alku lupasi hyvää, mutta 160 sivua tahkottuani, koin kirjan jotenkin raskas soutuiseksi. Kirja kertoo 80-luvun lehtinaisista ja heidän kamppailuistaan työelämässä.

Olen aina ollut huono jättämään kirjoja kesken. En tiedä mikä siinä on, että en anna itselleni lupaa myöntää että kirja ei uppoa ja voin lopettaa sen kesken. Vaan luen ja luen hitaasti mutta varmasti. Vasta pari vuotta sitten jätin ensimmäisen aloittamani kirjan kesken. Kovin montaa kirjaa en vieläkään ole jättänyt kesken, mutta nämä kaksi kirjaa nyt jätin. Viikon olen taistellut asian kanssa, että lopetanko vai en.. Mutta nyt kun edelleen olen samalla sivulla kuin eilen, tein päätöksen. Ei suju, niin ei. Yleensä minulla ei ole valmiina kirjaa mikä voisi olla parempi lukukokemus,joten sekään ei alenna kynnystä lopettaa lukemista.

Mikä kirjan kesken jättämisessä on niin vaikeaa?  Jos kuitenkin samalla ajattelee, että maailmassa on niin monia kirjoja jotka haluan lukea, niin kai niistä olisi vara jättää pari keskenkin.

Jätätkö sinä kirjan lukemisen miten helpolla kesken? Mitä kirja suosituksia sinulta löytyy?

P.s. Liane Moriarty pääsee seuraavana käsittelyyn.. Saas nähdä pääsenkö viimeiselle sivulle saakka.