Elämää ohuiden hiusten kanssa
Vapaapäiväläinen tässä moi. Tulin juuri kampaajalta, oikein tyytyväinen asiakas kuittaa. Laitettiin vaaleat raidat kuntoon ja tällä kertaa vähän tummaakin sekaan. Jo oli aikakin käydä kampaajalla, sillä viime kerrasta on kulunut aikaa varmaan kaksi kuukautta liikaa. Käyntivälini on aina ollut liian pitkä ja nyt varsinkin kun edelleen etsin sitä oikeaa täältä Helsingistä. Viime vuoden matkustin aina Turkuun tutulle kampaajalle, mutta nyt olen alkanut jo etsiä kampaajaa täältä, sillä harvemmin tulee käytyä vanhassa pääkaupungissa arkena, jolloin kampaajani voisi ottaa vastaan.
En ole yleisesti kovin innokas hiusteni suhteen sillä ne ovat hyvin ohuet eikä tuo hiusrajakaan varsinaisesti kovin matala ole. Siis oikeasti. Usein ärsyttää kampausvinkit jotka ovat ohuille hiuksille suunnattu ja sitten mallihenkilöllä onkin tukkaa vaikka muille jakaa. Joskus ärsyttää myös kun kaverit valittelee omaa lettiään tai hiusten ohenemista vaikka ponnari on ranteen paksuinen. Ole siinä sitten tukena.
Olen kuontalostani ja kampausten pysyvyydestä nurissut monelle kampaajalle. Vastineena he ovat luoneet kiharat, jotka kestävät vaikka viikon tai ainakin seuraavaan pesuun. Tai sitten ei. Kotiin päästyäni olen saanut katsella suoristuneita hiuksiani jotka näyttäisivät paremmalta ilman kiharrusyritystä. Nyt emme kihartaneet hiuksia ja kampaus näytti oikein kauniilta kampaajalta lähtiessäni, mutta käveltyäni noin 600 metriä kotiin näytän siltä kuin hiuksia ei olisi laitettu ollenkaan. Oivoi. Kuitenkin olen hyvin tyytyväinen kauniin eläväiseen värjäykseen ja ylipäätään kampaajakäyntiini.
En oikein osaa laittaa hiuksiani eikä usein moni muukaan, joten olen suopea hiuksilleni, sillä minkäs sitä itselleen mahtaa. Alla hieman kuvasarjaa hiuksistani muutaman viime vuoden ajalta.
Vuonna 2012 käytin paljon klipsipidennyksiä. Pidennykset jäivät oikeastaan kun aloitin crossfitin, sillä treeniin ne eivät sopineet enkä katsonut että olisi kovin tyylikästä olla samana päivänä ensin pidemmillä hiuksilla ja kävellä ulos salilta lyhemmillä. Toisaalta, kun aloin treenaamaan enemmän, en enää niinkään välittänyt siitä miltä näytin vaan enemmän siitä miltä tuntuu. Hiustenpidennysten kanssa kuitenkin tunsin olevani enemmän naisellinen, hiukset ovat naisen kruunu ja niin edelleen, tiedäthän.
Pidän puolipitkistä leikkauksista, joten alla oleva tyyli on miellyttää. Ohuelta hiukset kuitenkin näyttävät ja tiedän että tuonakin kesäiltana tuuli vei yritykseni laittaa hiukset heti kun astuin ovesta ulos. Ongelmista huolimatta en tuskaile hiusasiani kanssa kovin usein, sillä ajattelen näyttäväni hyvältä mikäli uskon itseeni. Persoona ylittää pienet virheet ulkonäössä ja tiedän ihmisten viihtyvän kanssani minun itseni, eikä hiusteni takia. Se riittää.
Klipsipidennysten jälkeen leikkautin hiukseni kesällä 2013 vähän liian lyhyiksi. Viihdyin lyhyemmissä hiuksissa muutaman viikon, mutta pituus alkoi ärsyttämään siinä kohtaa hiukset kasvoivat vähääkään mallistaan ulos.
Alla oleva kuva tuli sattumalta vastaan hiuskuvia etsiessäni. Kuva on otettu suoraan treenin jälkeen joten hiuksia ei ole laitettu mitenkään. Lyhyiden hiusten sijaan halusin ottaa esiin asian josta nousee keskustelua Lilyssä aika ajoin. Tässä nimittäin näkyy se mitä hormonaalisen ehkäilyn lopettaminen teki iholleni. Ei kovin kaunista. Ja teki kipeää niin henkisesti kuin myös iholla. Onneksi ongelma rajoittui lähinnä selkään ja lääkäri auttoi pääsemään eroon näpyistä.
Nyt olen ainakin viimeisen vuoden ajan laittanut hiuksiini pelkästään vaaleita raitoja jättäen omaa väriäni sekaan. Hiljattain katselin valokuvia lähemmäs kymmenen vuoden takaa ja totesin että tummat raidat saavat hiukset näyttämään paksummilta. Niinpä päädyin sellaisia tänään ottamaan. Alla olevassa kuvassa vuodelta 2013 näyttää siltä, että tummaa olisi välissä aika paljon. Ei se pahalta näytä tuokaan. Viime päivinä pohdin myös jonkinlaista liukuväriä ja tämän kuvan perusteella sellaisen voisi ottaa harkintaan seuraavaa käyntiä ajatellen. Ensin voisin kuitenkin hieman perehtyä asiaan, kun käsittääkseni liukuvärienkin osalta muoti muuttuu jatkuvasti.
Hiuksillani on tapana heittäytyä minua vastaan lomamatkoilla. Varmasti erilainen vesi ja ilmasto vaikuttaa, mutta ehkä myös jonkinlainen lomastressi tai stressistä vapautuminen, sillä lomamatkoilla hiukseni menevät pilalle todella nopeasti. Hiuksista lähtee kaikki pito, ne muuttuvat vallattomiksi ja hallitsemattomiksi sekä tietenkin rasvoittuvat nopeammin kuin yleensä. En ole lähipiirissäni törmännyt vastaavaan ja ongelma hieman erikoinen, sillä ei uskoisi hiusten reagoivan niin nopeasti. Onneksi tilanne tasaantuu kotiin palatessa. Lomamatkan ikuistamista ajatellen on hyvä että Ville näyttää aina hyvältä niin saa ihmisiäkin kuviin, heh.
Alimmainen kuva on kohta jo kaksi vuotta vanha, mutta tuo on varmasti lähinnä sitä miltä useimmiten näytän. Vaaleat hiukset, hieman uloskasvaneet raidat ja trimmaamisen tarvetta latvoissa. Kaipaisin vaihtelua ja muuntautuvuutta mutta tässä ollaan, sillä vaihtoehtoja ei ole liian montaa. Uskon että vanhemmiten leikkaan hiukseni lyhyeksi, mutta sitä en halua vielä tehdä, sillä liitän kohdallani lyhyet hiukset aikuisuuteen. Ehkäpä laitan kuvan uusista hiuksistani sitten kun saan ne asettumaan ja muotoiltua haluamallani tavalla. Yritin äsken ottaa kuvaa tätä kirjoitusta varten, mutta eipä siitä tässä iltapäivän hämärässä mitään tullut. Jos joku tietää hyviä vinkkejä hiuksille jotka ovat oikeasti ohuet, niitä otetaan mielellään vastaan. :)
Uusia hiuksia ihmetellessä,
Jenna