Mielessäni olen jo Ruissalossa
Meistä monella on varmasti sellainen paikka johon on helppo paeta mielessään kun päivä on harmaa ja kaikki tuntuu tylsältä. Minun paikkani sijaitsee usein Turun Ruissalossa heinäkuun alkupuolella. Kyseessä on tietenkin Ruisrock-festivaali, johon liittyy valtavasti hyviä muistoja.
Tunnelmaan on helppo uppoutua kun ajattelee iltaan asti lämpimänä porottavaa aurinkoa, musiikin tahdissa pomppivaa maata (mikä ei kuitenkaan voi olla lopulta positiivinen asia luonnonsuojelualueella..) ja ilmassa leijuvaa hiekkapölyä. Tunnelmaan pääsee kun ajattelee vilvoittavaa vesirajaa ja rantaan tulevia aaltoja, jotka jotenkin aina pääsevät yllättämään ruotsinlaivan ohitettua Ruissalon. Ruisrockiin pääsee ehdottomasti edellisten vuosien esiintyjiä kuuntelemalla. Minulle yksi vahvimmin viime kesästä muistuttavista artisteista on First Aid Kit. Esiintyjä oli tuolloin uusi tuttavuus mutta nyt jo runsaasti kuunneltu ja yksi lemppareistani, ehkä juuri ruissiin liittyvän mielleyhtymän vuoksi.
Vanhojen rokkien muistelemisen ohella seuraavaa odotetaan meillä päin jo innolla. Siksipä Spotifyn Ruisrock-soittolista onkin soinut kuulokkeistani jo muutaman viikon. Mietinnässä on tällä hetkellä, kuinka moneksi päiväksi suuntaamme Ruissaloon tänä vuonna. Alustavasti puhetta oli jopa kolmesta päivästä, mutta koska sunnuntaina pitäisi varmaankin liikahtaa takaisin Helsingin suunnalle, olen enemmän kahden päivän rokkailun kannalla.
Festivaaliin liittyy tietynlainen kiihkeys. Ympärillä tapahtuu jatkuvasti ja vallitsevana on halu nähdä ja kokea kaikki, kiire vaikka oikeasti ei ole hätä mihinkään. Alla kuva festivaalikellostani, joka muistuttaa siitä että festareilla ajalla ei ole merkitystä.
Ruisrockin ajatteleminen tuo mieleen ilon, mutta myös väistämättä haikeutta. Ruisrock on yksi kesän kohokohdista mutta tavallaan sen ei haluaisi alkavan, tapahtuma kun on jonkinlainen kesän taitekohta. Ennen festivaalia tuntuu että kesä on vasta aluillaan ja välittömästi tapahtuman jälkeen alkaa pelkäämään, että kesästä on pian luovuttava, vaikka oikeasti valoa ja lämpöä on jäljellä vielä vaikka kuinka paljon. Nyt päivät ovat vasta alkaneet pitenemään ja kesään on vielä matkaa, mutta silti tuntuu pahalta ajatella nurkan takana väijyvää syksyä.
Mihin sinä pakenet harmaana päivänä?
