Retail therapy

image.jpeg

Vuoden 2015 viimeisinä päivinä uuden vuoden odottaminen värittyi jotenkin hieman ahdistuneeksi. Vaikka uusi vuosi tarjoilee jo heti alussa monta mieluisaa tapahtumaa, pelkään että vuodesta ei tule kovin huikea. Sanotaanko että viime vuosi oli onnellinen mutta jäi siinä mielessä vaisuksi, että mitään mullistavaa ei oikeastaan tapahtunut. Tarkoitan sitä että olen eteenpäin katsova ihminen ja yleensä vuoden aikana etenen jotenkin elämässä. Saavutan tavoitteitani tai jokin asia muuttuu. Viime vuonna taisin kuitenkin ennemmin taantua kuin edetä, vaikka halua ja pyrkimystä eteenpäin olisi kovasti ollut. Toivoisin että alkanut vuosi tarjoaisi enemmän kuin edeltävä, joten ehkä pelkään ettei niin tapahdu.

Yleisesti yritän keskittää ajatukset positiiviseen, joten koen että myös huonoista asioista on suunta eteenpäin ja ylöspäin, sillä kaikesta voimme oppia jotain. On turha luoda suuria odotuksia vuodelle, sillä elämä tarjoilee sen minkä sillä on antaa. Muistoissani viimeistä edeltävä, eli vuosi 2014 on ollut yksi parhaita ja jälkeen päin ajateltuna ajanjakso oli todella go-with-the-flow -tyylinen. Parasta on siis vain päästää irti suurista odotuksista, tehdä parhaansa saavuttaakseen haluamansa ja nauttia matkasta parhaansa mukaan. Ilman liian suuria odotuksia on myös helpompi hyväksyä kohtaamansa hidasteet.

Näillä ajatuksilla olen jo aika hyvillä mielin alkavaa vuotta kohtaan. Vuoden vaihteen ahdistusta piti kuitenkin hieman lääkitä pienimuotoisella shoppailulla, haha. Uusi rannekello on ollut hankintalistalla jo vuoden, joten Tommy Hilfigerin Kingsley tuli tarpeeseen. Ostan mielelläni laadukkaita kelloja sillä ne kestävät aikaa. Kaksi entistä kelloani ovat palvelleet hienosti ainakin viisi vuotta ja kenties pääsevät vielä käyttöön kun ne taas alkavat miellyttää. Kingsley odottaa vielä rannekkeen lyhentämistä, sitten se keikkuu mukana varmasti pitkään!

Cheers vaan uudelle, paremmalle vuodelle!

Jenna

image.jpeg

 

Hyvinvointi Mieli Ajattelin tänään Trendit

Paketointipuuhissa

image.jpeg

 image.jpeg

Viime aikoina olen pohtinut paljon joulun merkitystä. Olen todennut että lahjojen ostaminen on vain sivujuoni ja joulun todellinen merkitys on jossain aivan muualla. Joulu on lämpöä ja läheisyyttä, yhteistä aikaa perheen kanssa. Joulu on toisten muistamista, myös heitä tulisi muistaa joilla asiat ovat jollain tapaa heikommin. Mitä enemmän ajattelen joulua laajemmin, sitä oudommalta tuntuu länsimainen tapamme ostaa lahjoja ja taas lisää lahjoja. 

Vaikka kuitenkin pidän lahjojen ostamisesta ja haluan muistaa läheisiäni, totesin etten halua ottaa stressiä lahjojen keksimisestä. Haluan antaa lahjan saajalle merkityksellisiä lahjoja, en mitään väkisin ostettua hömppää. Ajatus on helpottanut lahjojen ostoa ja jouluostokset ovat toteutuneet suhteellisen kivuttomasti muutamalla etukäteen suunnitellulla ostosreissulla. 

Lahjojen ostoa enemmän päänvaivaa on tuottanut paketointi, sillä tuntui ettei pakettien käärimisestä tullut millään loppua. Täytyy kuitenkin sanoa, että pääsin paketoinneissa viime vuoteen verrattuna paljon helpommalla, sillä oikeasti paketoin vain kahtena perättäisenä iltana. 

Viime vuonna intouduin tekemään origamin jokaiseen joululahjapakettiin. Urakka muodostui valtaisaksi kun ensin piti opetella tekemään origameja eikä lahjojen määräkään ollut kovin pieni joten näpertelyä riitti. Suosittelen lämpimästi origamikoristelua sellaiselle jolla on aikaa ja kärsivällisyyttä, sillä askartelu kyllä palkitsee. Paketeista tuli tyylikkäitä ja lahjojen vastaanottajat kovasti arvostivat ylimääräisiä koristeluja. Alla yksi kuva origamipaketeista, täältä löydät lisää viime vuoden pakkailuista. 

img_2901.jpg

Tällä kertaa ajattelin päästää itseni helpolla tekemällä hyvin yksinkertaisia mutta yhteneviä lahjapaketteja. Stressitaso on selkeästi viime vuotta alhaisempi, eikä paketointiin ole tarvinnut käyttää koko joulukuuta. Kenties ensi vuonna ulkoistan osan toiminnasta vielä siten, että Ville saa paketoida omat lahjansa, hohoo. Nyt kun ensitöikseni käärin hänen ostamat lahjansa ja vasta sitten kävin omieni kimppuun.

Lahjoihin askartelin simppelit pakettikortit materiaaleista, joita äitini toi käydessään viimeksi meillä kylässä. Nautin askartelusta, se on todellista terapiaa mutta täytyy myös sanoa että huokaisen helpotuksesta nyt kun lahjat ovat paketissa ja voin rauhoittua nauttimaan yhteisestä ajasta perheeni kanssa. 

Rauhaisaa joulua! 

image.jpeg

image.jpeg

image.jpeg

Suhteet Ystävät ja perhe DIY Höpsöä