Tänä aamuna heräsin onnellisena. Viikonloppu vapaana menoista ja koko aamu aikaa pötkötellä ja nukkua niin pitkään kuin haluaa. Oikeastaan en viihtynyt vuoteessa kovin pitkään, mutta tieto siitä että ei ole pakko nousta nosti fiiliksiä jo herätessä. Ville on viipottanut koko viikon ympäri Suomea työmatkalla. Hän piipahti nukkumassa yhden yön vieressä, pakkasi eilen heti kukonlaulun aikaan auton täyteen lätkävarusteita ja tuomareita ja suuntasi Raumalle viikonloppuleirille. On outoa kun toinen on poissa, mutta toisaalta olen ehtinyt keskittyä omiin juttuihini.

Viikonloppu kuluu tenttikirjojen parissa, urheillen ja lukemattomia lehtiä selatessa. Joulua ja lahjaostoksia voisi suunnitella ja fiilistellä pimeää vuodenaikaa. Ehkä se lumi saapuu myös Helsinkiin, nyt kun sitä lähes kaikkialla muualla näyttää jo olevan. Kuluvalla viikolla olen ehtinyt vaihtaa kuulumisia ystävien kanssa. Suuri osa ystävistä asuu Turussa, joten näkeminen jää vähälle. On ihanaa että ystävillä menee hyvin ja elämässä tapahtuu positiivisia asioita. On ollut virkistävää myös kuulla sinkkuystävien treffikuulumisia, Helsingissä kun lähipiirini pääosin seurustelee.

Syksy on ollut kiireinen. Alkusyksystä kirjoittelin että toivottavasti aikaa riittää opinnoille. Noh, opinnot ne sitä aikaa ovat melko runsaasti vieneetkin, blogin jäädessä kakkoseksi. En ole kuitenkaan lopettelemassa kirjoittamista, joten toivottavsti joku näitä lukee vaikka kirjoitustahti onkin hieman hidas.

Nyt kuntosalille, hyvää viikonloppua!

Jenna