Eteisessä
Syksy oli kenties melko kuiva, sillä kurakenkäongelmaa ei ollut. Ennen lumen tuloa aloin pohtimaan, etten halua pestä lattiaa jatkuvasti, eikä ole mukavaa jos vahingossa tassuttelee sukkansa märäksi eteisen ohittaessaan. Oli siis aika hankkia eteiseen matto.
Matto löytyi juuri parahiksi ja vieläpä melkoisen vaivattomasti. Hieman ennen joulua kävimme Villen kanssa aamiaisella Herttoniemessä ja totesin, että olisi kätevää hoitaa jouluostoksia Itiksessä siinä samalla. Jouluostosten ohessa bongasin uuden mattomme ja mukaanhan tuo oli otettava, vaikken ollutkaan aivan vakuuttunut siitä että 110 cm leveä matto mahtuu ovensuuhun.
Olin ajatellut hankkia harmaasävyisen maton graafisilla kuvioilla, mutta löysinkin sattumalta jotain aivan muuta samalla kun etsin harmaalle matolle hintaa. Olen jo jonkin aikaa tykkäillyt runsaskuvioisista itämaisista matoista ja kuvioiduista lattiamateriaaleista, joten olin aika iloinen kun löysin tämän minimaton. Kaukana autenttisestahan tuo on ja kuviokin voisi olla runsaampi, mutta vaalealla yleisilmeellään matto sopii kotiimme.
Matto on taas yksi esimerkki siitä, kuinka vanhat teemat nousevat uudestaan pinnalle. Lapsuudessani itämaisia mattoja oli monilla, samoin kuin ryijyjä. Meni pitkään etten pitänyt kummastakaan ja nyt syksyn aikana olen alkanut mieltymään niin itämaiseen kuvioon, kuin ryijyihinkin. Matosta on hyvä aloittaa, mutta veikkaanpa että siihen on vielä piiiiitkä matka ennen kuin meidän seinällä nähdään ryijy. 😛
Nappi-koira piipahti kylässä ja häneltä matto sai myönteisen vastaanoton. Nappi tykkää istua matolla aina jos eteisessä tai kylpyhuoneessa tapahtuu jotain.