Joululahjat alkavat olla paketissa, hyvä niin. Sain lahjoista aikaan suuren luokan hässäkän testaillessani erilaisia origameja ja suunnitellessani paketteja. Projektini täytti ensin ruokapöydän, sitten puolet olohuoneen lattiasta.  En tiedä missä kohtaa homma lähti käsistä, asian olisi voinut hoitaa parin viikon sijaan muutamassa illassa. Suurista suunnitelmista huolimatta tein lahjat lopulta sen enempää sommittelematta ja hyvä olen hyvin tyytyväinen lopputulokseen.

Lahjoihin käytin kahta eri paperia. Molemmat sattuivat olemaan kaksipuolisia, joten lahjoja on neljässä eri värissä. Kaapista löytyi myös useita lahjanaruja, joten paketointeja varten ainoat hankinnat olivat juuttinaru ja kirjainleimasimet. Molempia olen kaipaillut satunnaisissa askarteluprojekteissani jo pitkään, joten hyvä että sain vihdoin ostoksen aikaiseksi.

Origamien osalta päädyin tekemään yksinkertaiset mutta tyylikkäät tähdet. Materiaalina käytin lahjapaperia, jolloin origamit oli helppo yhdistää kokonaisuuteen. Lahjapaperi materiaalina antaa hyvin periksi taittelulle, mutta toisaalta taipuisuuden vuoksi (paperi on ollut rullalla ja siksi menee väkisin rullalle) esimerkiksi neliön leikkaaminen on yhtä tuskaa. Onneksi tähtiä varten reunojen ei tarvitse olla suorat, sillä neliö menettää kulmansa matkan varrella. Lahjapuuhastelusta jäi ehdottomasti kipinä harjoitella lisää origamien tekemistä. Muutamassa illassa opin paljon. Opin origamien historiaa, perustaitoksia ja kokeilin useampia sydän- ja tähtimalleja. Pakettien tähtimallin osaan jo tehdä ulkomuistista. Se ei ole monimutkainen mutta olen silti innoissani ja ylpeä itsestäni. Kohti haastavampia origameja, sanon!

Niinkuin blogin kuvista ehkä on voinut huomata, meillä tykätään melko pelkistetystä sisustuksesta. Emme halua että tavaraa on paljon esillä ja niinpä myös joulukoristelumme on hyvin hillitty ja vähäinen. Koristeet perustuvat valoon, kirsikkapuumme lisäksi laitoin olohuoneen lipaston päälle valoverhon, joka tuikkii kauniisti hämärässä huoneessa. Kynttilöitä on runsaasti, ehkä jopa runsaammin kuin olisi tarpeen, sillä olen huomannut pientä laiskuutta kynttilöiden sytyttämisessä, heh. Toisaalta, kynttilät näyttävät kauniilta vaikkei niissä liekkiä olisikaan. Lisäksi olen laittanut erilaisia hopeisia ja joitakin sinisiä joulupalloja lasisiin astioihin. Joulupallo-osasto sijaitsee lähinnä eteisessä, olohuoneen koristeiksi riittävät valot ja jouluinen tyyny, joka on meidän ensimmäinen yhteinen joulukoristeemme.

Tuollaiset asiat kuin yhteiset joulukoristeet ovat hieman höpsöjä, mutta tärkeitä. Mielestäni yhteisiä asioita tulee vaalia ja vietimmekin juuri torstaina tapaamisemme vuosipäivää Katajanokan Kasinolla illastaen. Ilta oli onnistunut ja ruoka oli ihan hyvää. Paino kuitenkin sanalla ihan, sillä sain taas todeta etten oikein välitä perinteisistä jouluruuista. Kaikkea pitää kuitenkin maistaa ja kyllähän seasta maistuviakin makuja löytyi.  

Alun perin oli puhetta, että meille tulisi joulukuusi. Olin kuusesta mielissäni, sillä en ole koskaan ostanut joulupuuta omaan kotiini. Ajatuksesta kuitenkin luovuttiin, sillä olemme niin vähän kotona joulun aikaan. Paketointihässäkkää säikähtäneenä Ville oikeastaan karkasi Turkuun jo perjantaina. Kuusen korvikkeena koristelin eteisen palmuvehkan, tyylikästä. Vehkan koristelu oli alun perin vitsi, mutta oikeastaan kasvi näyttää jopa aika kivalta. Täytyy vaan toivoa ettei kasvi kärsi helminauhan painosta, erityisesti nyt kun uusi asunto on saanut kasvit innostumaan kasvamisesta.

Viime viikonloppuna kävin kartuttamassa joulumieltä porvoolaistuneen opiskelukaverini luona. En ole oikeastaan koskaan vieraillut kunnolla Porvoossa, joten oli jo aikakin. Vanha Porvoo oli idyllisen jouluinen ja luntakin oli hieman. Vietimme opiskelukavereiden kanssa mukavan tyttöjen illan syöden ja jutellen, tuollaiset irtiotot ovat todella tärkeitä arjessa jaksamisen kannalta. 

Seuraavaksi ajattelin aloittaa joulusiivouksen. Mitään kovin massiivisia suunnitelmia siivouksen suhteen ei ole, lähinnä ajattelin imuroida ja pestä lattiat, pyyhkiä pölyt ja kuurata kylpyhuoneen. Siinäpä sitä riittää puuhaa iltapäivälle.

Ps. Oikeasti Ville lähti viettämään poikien perinteisiä kinkunpaistajaisia ja jää Turkuun hoitamaan työasioita. Näemme siis seuraavaksi vasta jouluaattona ja siihen tuntuu olevan hirvittävän pitkä aika. Olemme varmaan keväällä olleet viimeksi näin pitkään erossa toisistamme.