Pullapäivä

Jottei lomajutut ala aivan tulla korvista ulos, keskustellaanpa välillä jostain muusta. Vaikka munkeista. Menemättä kuitenkaan polttavaan kysymykseen siitä onko kyseessä berliinimunkki vai piispanmunkki.

Kävin aamuseltaan asioilla ja ehdin nyt piipahtamaan välissä kotona salaatilla ja kahvilla. Kahvit jäi aamulla kiireessä kokonaan juomatta, koska tykkään juoda kahvini rauhassa nautiskellen. Juoksukahveja en oikein harrasta, olen sitten mielummin ilman. Kahvini kaveriksi löysi tänään arvon herra berliinimunkki. Palanpainiketta on kahvini kyljessä vain harvoin, mielitekoja sen sijaan hyvinkin usein. Erityisesti berliinimunkkimielitekoja.

Urheilen pääosin Helsingin kaupungin kuntosaleilla ja niissä on aina se kahvio, tiedäthän. Ja siellä tuoksuu se pulla. Niinpä berliinimunkki huutelee nimeäni monta kertaa viikossa, haha. Olen ihmetellyt että miksi ylipäätään urheiluhalleilla myydään pullaa, jäätelöä tai muita herkkuja, kun tarkoitus on tulla edistämään hyvinvointia. Toisaalta, eivät kaikki tule paikalle ajatuksenaan tehdä päivän treeni tai kuntoliikuntaa, vaan osa tulee paikalle nauttiakseen esimerkiksi perheensä seurasta. Voisin myös kuvitella että kahviossa käy vanhuksia tai lähialueen ihmisiä juomassa kupposen kahvia päiväkävelyllään tai vaihtamassa kuulumiset ja mikäpä siinä. Oikeastaan uskon että munkkipossu huutelee nimeäni osaltaan siksi, että lapsena kävimme paljon uimahallissa ja taisimmepa toisinaan possutella hieman uiskentelun jälkeen. Ehkä olen siis oppinut jo lapsen yhdistämään uimahallin ja berliinimunkin tuoksun toisiinsa.

Yhtä kaikki, kahvit on juotu ja munkki oli herkkua. Koska elämän ei tarvitse olla aina niin kurinalaista ja terveellisyyteen tähtäävää, pidä sinäkin tänään pullapäivä! Ollaan huomenna sitten taas ruodussa ja mennään salille. 🙂 

Nyt töiden pariin, mukavaa keskiviikkoa ja pullapäivää!

Jenna