Miksi ilmastonmuutoksen torjuminen on feministinen asia?
Otsikko sisältää kaksi asiaa, jotka määrittävät tällä hetkellä eniten sitä, ketä äänestän, miten kulutan ja syön ja miten toimin arjessa muiden ihmisten kanssa. Vaikka ketään ei ehkä yllätä, että feministit ja vegaanit ovat usein samoja tyyppejä, ympäristö- ja tasa-arvoasiat tuntuvat silti olevan aika erillään toisistaan.
Näin vaalien alla mua alkoi kiinnostaa se, kuinka paljon nämä ideologiat oikeastaan liittyvät toisiinsa. Jos valitsee ehdokkaansa sen mukaan, mitä tämä aikoo tehdä ilmastomuutokselle, onko silloin hylännyt feminismin kokonaan? Tai jos ajelee päivittäin maastoautolla Punavuoresta Stockalle ostamaan jauhelihaa ja briejuustoa, voiko silloin väittää olevansa aidosti heikompien puolella?
Tästä aiheesta voisi kirjoittaa tosi laajan tekstin, mutta kokosin tähän nyt viisi tiivistä ajatusta siitä, miksi ilmastonmuutoksen torjuminen liittyy kiinteästi myös feminismiin:
Ilmastonmuutos syventää eriarvoisuutta
Kun sään ääri-ilmiöt, kuten kuivuus, tulvat tai hirmumyrskyt lisääntyvät, joistain maapallon kolkista tulee yhä huonompia paikkoja elää. Köyhyys ja epävarmuus taas aiheuttavat yhteiskunnallista epävakautta ja jopa sotia, ja näiden kaikkien asioiden yhteisvaikutus on se, että jopa 200 miljoonaa ihmistä joutuu lähtemään tulevien vuosikymmenten aikana pois asuinpaikaltaan. Lähtökohdat eivät aiemminkaan ole todellakaan olleet kaikille ihmisille samat, mutta lähitulevaisuudessa joillakin ihmisillä tai kansoilla on entistä huonompi asema.
Köyhyys vaikuttaa eniten naisiin
Tällä hetkellä köyhyysrajan alapuolella elävistä jopa 70 prosenttia on naisia, eikä määrä ainakaan tasoitu, kun ilmastonmuutoksen vaikutukset pahenevat. Lisäksi köyhyys vaikuttaa naisiin eri tavalla kuin miehiin, sillä esimerkiksi kehittyvien maiden köyhissä perheissä säästetään usein ensimmäiseksi naisten koulutuksesta. Myös sairaudet leviävät helpommin, kun puhtaasta vedestä on pulaa, mikä vaikuttaa suoraan naisiin, sillä he ovat usein sairastuneiden ensisijaisia hoivaajia.
Kuivuus ja aavikoituminen vaikeuttavat maanviljelyä, josta esimerkiksi Afrikassa naiset hoitavat 80 prosenttia. Jos elinolosuhteet muuttuvat niin paljon, että on pakko muuttaa toisenlaiselle alueelle, miehet lähetetään yleensä matkaan ensin. Naisten voi olla silloin vaikea huolehtia perheestä ja tulla toimeen yksin ilman tuloja tai yhtäläisiä oikeuksia.
Epävarmuus vaikuttaa eniten naisiin
Sekä äärimmäiset sääilmiöt, luonnonkatastrofit että sodat lisäävät epävarmuutta, joka heikentää naisten asemaa monella tavalla. Esimerkiksi seksuaalista väkivaltaa, perheväkivaltaa, lapsiavioliittoja ja ihmiskauppaa tapahtuu epävarmoina aikoina enemmän kuin turvallisissa ja rauhallisissa olosuhteissa. Stressi voi myös lisätä erityisesti miesten mielenterveysongelmia, jos he kokevat, etteivät pysty täyttämään perheen elättäjän roolia.
Alkuperäiskansojen asema heikentyy
Suomessa ja muissa valtioissa, joissa on arktisilla alueilla eläviä alkuperäiskansoja, ilmaston lämpeneminen vaikuttaa ensimmäisenä näihin perinteisten elinkeinojen harjoittajiin. Esimerkiksi Grönlannissa jääpeitteen sulaminen vaikeuttaa metsästystä ja Lapissa lumettomuus tekee porojen kasvattamisesta entistä hankalampaa.
Lisäksi öljyä ja muita luonnonvaroja on ikiroudan sulaessa helpompi saada käyttöön myös arktisilta alueilta, mikä voi ajaa alkuperäiskansat yhä ahtaammalle.
Vihreät arvot kiinnostavat naisia enemmän kuin miehiä
Poliittiset mielipiteet eivät välttämättä kerro täyttä totuutta siitä, millaisten arvojen mukaan ihminen toimii arjessaan, mutta on silti aika mielenkiintoista, että suurin osa (jopa 70%) vihreiden äänestäjistä on naisia. Lisäksi naiset käyttävät enemmän julkista liikennettä ja syövät enemmän kasvisruokaa kuin miehet.
Naisten miehiä suurempaa kiinnostusta vihreitä arvoja kohtaan on selitetty esim. naisten empaattisuudella tai miesten pyrkimyksillä ”säilyttää maskuliinisuutensa”. Voi olla, että ympäristöliike kohtaa samanlaista halveksuntaa kuin monet muutkin sellaiset asiat, joihin naiset osallistuvat miehiä enemmän (esim. hoivatyö tai meikkaaminen).
Mun haavekuva tulevaisuudesta on sellainen, jossa kaikilla olisi kotona lajittelusysteemit, nyhtökauraa ostettaisiin enemmän kuin jauhelihaa ja hullareilta ei kannettaisi kassikaupalla turhaa kamaa kotiin. Kaikkien ei tarvitsisi elää samalla tavalla, mutta jokainen ottaisi luonnon omissa valinnoissaan jollain lailla huomioon.
Sunnuntaina menen äänestämään (kuten yleensäkin, vasta virallisena vaalipäivänä) ja odotan varmaan koko illan hermostuneena tuloksia. Vitsi olisi kiva nähdä, että mun ja kaikkien muiden ilmaston puolella olijoiden haavekuvat muuttuisivat eduskunnassa ainakin osittain todeksi. Käythän säkin pudottamassa oman lappusi uurnaan, jos et vielä tehnyt sitä?
Lähteitä ja luettavaa:
Ilmastonmuutos vaikuttaa eri tavalla naisiin ja miehiin (ilmasto-opas.fi)
Ilmastonmuutoksen sukupuolivaikutukset Suomessa (ilmasto-opas.fi)
Arktiset alkuperäiskansat ja ilmastonmuutos (ilmasto-opas.fi)
Ilmastonmuutos uhkaa naisten jaksamista Kuubassa (maailma.net)
Ilmastonmuutos lisää lapsiavioliittoja ja naisten ja tyttöjen kohtaamaa väkivaltaa (ksml.fi)
Naiset ja köyhyys (global.finland.fi)
Tutkija: monet miehet ajavat autolla tunteakseen itsensä miehiksi (hs.fi)
Nuoret aikovat muuttaa ruokavaliotaan terveellisempään ja monipuolisempaan suuntaan (luke.fi)