Perjantaisin kylven saunassa, aamuisin valossa – 10 + 1 ihanaa juttua

1.

Oon saunonut nyt omalla saunavuorolla muutaman kerran yksin ja yhden kerran parin kaverin kanssa. Jossain Hesarin kolumnissa sanottiin viime viikolla, että ”nyt ei ole oikea aika järjestää saunailtoja”. Se on tavallaan ihan totta, enkä aio puolustella näitä syntisiä tekojani. Mulla ei ole muutaman läheisen kaverin näkemiselle oikeastaan mitään hyvää syytä, joka ylittäisi yleisen turvallisuuden ja koronarajoitusten tärkeyden. (En siis ole rikkonut mitään kokoontumisrajoituksia.)

En kuitenkaan halua luopua kokonaan siitä, että tavataan jonkun kotona ja juodaan kombuchaa tai viiniä ja puidaan kaikki, mitä viikon aikana on tapahtunut. Viimeksi mua vähän itketti, kun kerroin yhdestä jutusta, ja tajusin kesken lauseen, että siitä olikin vaikeampi puhua kuin olin ajatellut. Pyyhin vähän kyyneleitä poskilta, ja ystävät, jotka istuivat sängyllä mun molemmin puolin, laittoivat kätensä mun olkapäälle ja polvelle. Se oli aika kaunis hetki.

Haluun kertoa täällä mun elämästä rehellisesti ja peittelemättä mitään. Siksi kuvaan myös mun arkea, johon kuuluu ystävien tapaamista, sellaisena kuin se on, vaikka tiedän että mun toiminta saattaa aiheuttaa paheksuntaa.

No joka tapauksessa, saunailta oli ihana.

2.

Oon tullut tosi iloiseksi, kun oon nähnyt ihmisiä pyöräilemässä alepa-pyörillä talvitakeissa. Aion hankkia fillarikauden heti kun saan haettua apteekista allergialääkkeitä ja kun pääsen villakangastakista eroon. Sitten voin lopettaa bussikorttitilauksen muutamaksi kuukaudeksi ja pyöräillä joka paikkaan. Ei tarvitse miettiä, milloin seuraava spora menee tai miten pääsen kotiin aamuyöllä. Pyöräily on toiveikasta monella tavalla: se yhdistyy huolettomuuteen, kesään, vapauteen ja tavallaan myös turvallisuuden tunteeseen, sillä ainakin musta tuntuu paljon rennommalta ajaa pyörällä yksin kotiin keskellä yötä kuin kävellä sama matka.

3.

Oon lukenut tänä keväänä oman tuntumani mukaan ehkä vähän enemmän kuin yleensä. En oo varma, koska en laske lukemiani kirjoja.

Näistä teoksista oon erityisesti tykännyt: bell hooksin Rakkaus muuttaa kaiken, Saara Turusen Järjettömiä asioita, New York Timesin Modern Love -kokoelma, Silvia Hosseinin Tie, totuus ja kuolema, Maria Pettersonin Historian jännät naiset, Toni Morrisonin Toiseuden synty, Vanessa Springoran Suostumus

Seuraavaksi aion lukea nämä: Tuukka Pietarisen uusin runokokoelma Lukematon, Simone de Beauvoirin juuri suomennettu Erottamattomat-romaani, JJ Bolan Naamiotta, Koko Hubaran Bechi, Adeline Dieudonnén Oikeaa elämää ja Knausgårdin vuodenaikasarjan kolmas osa Kevät. Ja noi pari teosta, jotka ylläolevassa kuvassa näkyvät.

En oo jaksanut nyt kirjoittaa tänne kaikista näistä kirjoista, koska puhun niistä mieluummin kuin kirjoitan. Teen kuitenkin edelleen säännöllisesti instastooreja kirjallisuudesta ja vähän muustakin (viimeksi esim. Britney Spears -dokumentista), niitä voi seurata täällä.

4.

Mun kotiin tulee aurinkoisina aamuina ihan mieletön valo. Se herättää mut lempeästi, ja kun teen aamupalaa, mun pitää siristellä silmiä. Mutteripannu hohtaa liedellä, ja ruokapöydän ääressä tuntuu siltä, kuin olisi jollain kivalla terassilla, kuin olisi loma, eikä olisi mikään kiire avata läppäriä.

Toivon että musta tuntuisi samalta myös ensi viikolla, kun lähiopetus jatkuu ja pitää herätä joinakin aamuina kuudelta.

5.

Lähiopetukseen tosiaan palataan todennäköisesti ensi viikolla ainakin osittain. Se on kivaa, vaikka mua pelottaakin vähän koronalle altistuminen ja mietin, keitä kaikkia ihmisiä uskallan nähdä sitten, kun mulla on kymmeniä lähikontakteja viikossa. En pelkää tartuntaa itseni puolesta, mutta mun läheisten puolesta kyllä. Kuulin juuri yhdestä 30-vuotiaasta opiskelututusta, joka kuoli koronaan. Toivon että mun äiti saisi pian rokotteen, jotta voitaisiin tavata rauhallisemmin mielin.

6.

Mulla on loppukevään ajan vain kaksi kurssia, eli suunnilleen puolipäiväinen työ. Mulla on siis paljon aikaa kirjoittaa! Ajattelin pitää ainakin tiistait kirjoituspäivinä, koska ne ovat opetuksettomia päiviä. Haluaisin vihdoin saada mun romaanikässärin jollain tavalla valmiiksi. Onneksi sain gradun tehtyä syksyllä, eikä töitäkään ole nyt niin paljon, että ne häiritsisivät kohtuuttomasti muuta elämää.

7.

Kun ahdistuin liikkumisrajoituksista (joita ei sitten lopulta tullutkaan, ainakaan vielä), ajattelin että mun täytyy keksiä itselleni jotain tekemistä muutaman viikon ajaksi. Huomasin että työväenopistossa on paljon kursseja etänä, ja ilmoittauduin akvarellimaalauskurssille. Ensimmäinen kerta oli eilen, ja oli tosi mukavaa, vaikka me ei edes ehditty vielä maalaamaan mitään. Kävin hakemassa vesivärejä ja muita tarvikkeita pari viikkoa sitten, ja ajattelin viikonloppuna kokeilla niitä ja harjoitella laseerausta ja laveerausta ja muuta sellaista.

8.

Haluaisin myös mahdollisimman pian saada valmiiksi kotihousut, joita oon neulonut jo vaikka kuinka kauan. Aloitin ne joskus alkuvuodesta, kun tajusin että kotisohvalla tulee istuttua tänä keväänä tosi paljon, ja ajattelin että olisi kiva käyttää jotain muitakin housuja kuin legginssejä ja kymmenen vuotta vanhoja verkkareita. Nyt oon merinovillaisten housujen tekemisessä jo siinä vaiheessa, että oon saanut molemmat lahkeet valmiiksi ja edennyt vyötäröön. Esittelen lopputuloksen pian!

9.

Musta tulee aina keväisin puuhakas ja innostunut. Yhtenä päivänä pesin lattiat mäntysuovalla, ja ihastelin sitä, miten loistavilta ja raikkailta ne sen jälkeen tuntuivat. Mä en siis yhtään pidä siivoamisesta, ja jaksan ryhtyä lattioiden pesuun vain pari kertaa vuodessa. Seuraavaksi voisin pestä ikkunat ja mun ison kokovartalopeilin, ne molemmat ovat niin pölyisiä ja sameita, että on vaikea nähdä lasin läpi.

10.

En voinut uskoa sitä todeksi, kun luin uutisia siitä, miten rajoituksia suunnitellaan purettavan. Kesällä voisi päästä taas keikoille ja juhliin ja voisi nähdä niitä kavereita, joita ei ole nyt tullut nähtyä. Mulle kelpaa kyllä tavallaan vähempikin, en edes tarvitse mitään festareita. Viime kesä oli tosi ihana, kun hengasin paljon viime keväänä muodostuneen kaveriporukan kanssa ja koin kesäromanssin ja tein minimaalisesti töitä, joten luulen ettei ensi kesäkään voi olla kovin huono. Kunhan ei tulisi mitään ulkonaliikkumiskieltoja.

Ollaan myös suunniltu kavereiden kanssa kaikkea hauskaa: mennään ehkä joogaretriitille ja tehdään retkiä eri kaupunkeihin. Oon ollut Uudenmaan rajojen sisällä viime lokakuusta asti, joten mun mieltä kutkuttaa jo se, että voisin mennä esimerkiksi Tammisaareen. Tai Porvooseen.

11.

Tänään, torstaina, kun kirjoitan tätä, elämä tuntuu tosi hyvältä. Mulla on vapaapäivä, ja oon oikeastaan tehnyt vain tätä postausta koko päivän, käynyt välillä etäterapiassa ja vastaanottanut kauppakassitilauksen. Kohta meen mun kaverin kanssa kävelylle, ja huomenna onkin jo viikonloppu.

Aion tehdä viikonloppuna basilikarisottoa ja levätä paljon, koska ensi viikko voi olla vähän raskas, kun lähiopetus taas alkaa ja mun pitää mennä kahteen eri kouluun. Haluaisin myös liikkua, ainakin vähän joogata, ja paistaa banaanipannareita aamupalaksi. Haluaisin myös pian mennä tapaamaan mun ystävän vauvaa, joka syntyi eilen. Ja haluaisin syödä sipsejä ja lukea bell hooksin kirjan uudestaan ja katsoa areenasta Aurora-leffan.

Sellasta kaikkea! Ihanaa loppuviikkoa <3

// INSTAGRAM / BLOGLOVIN //

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *