
En laihduta, vaan palvon kehoani
Hengitän sisään, nostan kädet kohti kattoa, hengitän ulos, vajoan maahan. Pidän silmät kiinni, mutta aurinkotervehdyksen läpi kulkeminen ei ole tunnustelemista, vaan tuntemista. Kehoni ohjaa, ja joku joka on ajatusteni takana, tietää. Ensin tulee liike, sitten vasta ajatus. Aivojeni synapsien kipinät kääntyvät vastavirtaan. Tiettyyn pisteeseen asti on mahdollista rakentaa omasta somefeedistä ja vapaa-ajan lukemistosta sellainen tervehenkinen […]