Totta kai Helsingissä on korkeat vuokrat
Mua ärsyttää aina välillä se, kun Helsingin vuokra-asuntojen hintatasoa kauhistellaan. Usein ne kauhistelijat ovat sellaisia tyyppejä, jotka eivät asu pääkaupunkiseudulla. 800 euroa!! Tolla hinnalla saisi Imatralta kolmion!
Hahaha okei, tää oli ehkä vähän ilkeämielinen aloitus. Tämä aihe on kuitenkin poltellut mun mielessä nyt, kun muutin opiskelija-asunnosta yksityiselle vuokranantajalle. Neliöt lisääntyivät, mutta samalla vuokra nousi 745 euroon. Se on aika perushinta Meilahden, eli läntisen kantakaupungin yksiöistä. Kalliossa tai Ullanlinnassa olisi vielä kalliimpaa.
Jonkun mielestä saattaa olla sulaa hulluutta laittaa seitsemänsataa euroa kuukaudessa siihen, että saa itselleen 25 neliötä kerrostalon tokasta kerroksesta. Mua ei kuitenkaan haittaa yhtään. Vaikka vuokrat ovat täällä keskustassa kalliita johonkin Tornioon tai esim. Tapulikaupunkiin verrattuna, rahalle saa kuitenkin näillä hoodeilla hyvin vastinetta.
Pitää tosin lisätä tähän alkuun, että mun vuokranmaksua helpottaa huomattavasti se, että saan pienten tulojen takia asumistukea maksimimäärän (416 euroa). Vuoden kuluttua mä toivon olevani sellaisessa tilanteessa, että oon kokopäivätyössä, enkä tarvitse enää tukia. Jos mun nettopalkka tulee olemaan vähän päälle pari tonnia, ei vuokran osuus silloinkaan ole mun mielestä liian iso.
Oon asunut koko elämäni Helsingissä ja Vantaalla, joten oon myös saanut totuttautua tähän hintatasoon siitä asti kun tänne putkahdin. Joskus kun joku Tampereella asuva kertoo, että sillä on 50 neliön keskustakaksio, jonka vuokra on 600 euroa, mä näen häivähdyksen sellaisesta maailmasta, joka tuntuu utopistiselta ja saavuttamattomalta. Sitten mä muistan, että ei, en mä haluaisi asua Tampereella, ja menen nöyränä verkkopankkiin maksamaan oman vuokrani.
Tampereessa, tai Turussa tai Oulussa ei ole mitään vikaa, mutta mikään muu paikka kuin Helsinki ei ole koskaan tuntunut musta kodilta. Jos olisin kotoisin jostain muualta, saattaisin ajatella toisin, mutta korkean vuokran maksaminen tuntuu ihan ok:lta, kun ajattelen lähes päivittäin, miten paljon rakastan tätä paikkaa.
Ajattelen että en maksa sitä 745 euroa pelkästään mun kämpästä, vaan kaikesta sen ympärillä:
Oon opiskellut kuusi vuotta Helsingin yliopistossa, jossa on tosi laajat mahdollisuudet valita erilaisia sivuaineita, ja hyvät palvelut opiskelijoille, esim. unisport. Kirjallisuudentutkimuskin on jaettu kahtia kotimaiseen ja yleiseen kirjallisuustieteeseen, monessa yliopistossa nämä ovat samassa aineessa.
Pääkaupunkiseudulla on mulle kaikkein parhaat työmahdollisuudet: jos haluaisin kustannustoimittajaksi, suurin osa Suomen kustantamoista sijaitsee täällä. Lisäksi tää on melkein ainoa alue Suomessa, joka ei kärsi muuttotappiosta, joten opettajillekin riittää töitä.
Kulttuuria ja tapahtumia on kaikkialla mun ympärillä. Täällä on paljon keikkoja, museoita, teattereita, konsertteja, kirjatapahtumia, lavarunoiltoja, pieniä ja suuria leffateattereita ja lukuisia kirjastoja. Aika monet näistä jutuista ovat kävelymatkan tai lyhyen spora-ajelun päässä mun kotoa.
Täällä voi myös syödä ihan mitä ikinä haluaa. Mun kaveri raportoi joskus kateellisena mulle Itä-Vantaan wolt-tarjonnasta ja kertoi hämmentyneensä, kun avasi sovelluksen Helsingin keskustassa. Ennen kuin muutin Meikkuun, tarkistin millainen ruokatarjonta alueella olisi. Onneksi täälläkin on kahviloita ja baareja, ja Kallion ravintoloista voi tilata kaikenlaista kotiin.
Oon voinut harrastaa lapsuudesta asti tosi monenlaisia juttuja. Oon käynyt esim. sanataidekoulussa, musaopiston soittotunneilla, tanssitunneilla ja monenlaisilla joogatunneilla. Onhan näitä mahdollisuuksia muuallakin kuin Helsingissä, mutta joka tapauksessa täällä on runsaasti erilaisia vaihtoehtoja.
Tykkään kaikkien muiden asioiden lisäksi myös mun kotikaupungin poliittisesta ilmapiirista, vaikka se ei ihan suoraan vaikutakaan vuokriin. Asun kuitenkin mielelläni sellaisessa paikassa, jossa vihreät on yksi suurista puolueista, ja ympäristöystävällisyys ja esim. kulttuurin tukeminen näkyvät politiikassa vahvasti.
Mä nautin esimerkiksi kaupunkipyöräsysteemistä, hyvästä julkisesta liikenteestä, siitä että koulutukseen ja opetukseen laitetaan rahaa, siitä että kaupunki on mukana kehittämässä kulttuuritapahtumia ja että uusia asuinalueita nousee jatkuvasti sekä keskustaan että sen ulkopuolelle. En tietysti ole kaikkiin päätöksiin tyytyväinen, mutta täällä asiat tuntuvat kokonaisuutena toimivan aika hyvin.
Ja tietysti puolueiden valta-asemat vaikuttavat kaupunkisuunnitteluun ja sitä kautta myös vuokriin. Helsingissä pitäisi ehdottomasti olla enemmän kohtuuhintaisia vuokrayksiöitä, mutta toisaalta sekin on ihan hyvä periaate, ettei uusia kaupunginosia pakata täyteen pelkästään pieniä asuntoja. Vuokrien nousuun vaikuttaa myös aika paljon asumistukisysteemi, joka kaipaisi ehkä jotain kehittämistä, mutta mulla ei ole siihen mitään hyviä ehdotuksia. Kuuntelin äskettäin tosi kiinnostavan Ajatuksia kaupungista -podcastin jakson miniasunnoista, se löytyy täältä.
Sitten on vielä jotain romanttisia ja sentimentaalisia juttuja, joiden takia en voisi kuvitella asuvani missään muualla. Rakastan jugendia ja 1950-luvun kerrostaloja, tykkään Tuomiokirkosta ja muista Krunan ja Kluuvin historiallisista rakennuksista ja musta on ihanaa istua puistoissa ja kävellä Keskuspuiston metsässä tai meren rannalla. Oon juurtunut tänne myös mun läheisten takia, enkä pystyisi asumaan kovin kaukana mun ystävistä. Tämäkin on ihan subjektiivinen asia, mutta se vaikuttaa kuitenkin siihen, miksi asun Meilahdessa enkä vaikka Maunulassa.
Mä en siis panisi pahakseni, jos asuntotilanne jossain vaiheessa vähän helpottaisi, ja vuokrat laskisivat. En haluaisi että ajaudutaan kohti sellaista kaupunkia, jossa vain hyvätuloisilla on varaa asua keskustassa, ja muiden pitää siirtyä johonkin lähiöihin tai naapurikuntiin. En kuitenkaan jaksaisi myöskään kuunnella ihmettelyä siitä, miksi jotkut helsinkiläiset tollot laittavat puolet palkastaan vuokraan. Eivätkö ne tiedä, että Järvenpäässä olisi paljon halvempaa?
Joo, tiedän, mutta mä haluan olla juuri täällä.
Kuvat: mun uusi kämppä on vielä vähän keskeräisessä vaiheessa, mutta silti ihana.
Kiinnostavaa luettavaa Helsingin asuntomarkkinoista (HS.fi):