Väärin ymmärrettyjä lyriikoita osa 2

20180919_084026326_ios.jpg

Kolme kuukautta sitten syyskuussa listasin sellaisia laulujen sanoituksia, jotka oon ymmärtänyt totaalisen väärin. Sen jälkeen niitä on kuitenkin kertynyt taas lisää. Oon googletellut lyriikoita ja kokenut yhden jos toisenkin tajunnanräjäyttävän oivalluksen. Tässä parhaat niistä:

Yona: Niitty ja taivas

Yonan Naivi-albumilla ilmestyneessä biisissä on tosi kauniita kielikuvia, jotka kuvaavat läheisyyden kaipuuta oman rakastetun kanssa:

Jos olisin niitty / sinä olisit taivas / voisimme katsella toisiamme kauan
sinä olet taivas / minä olen niitty / toivon että sataisi paljon
kun olisin vene / ja sinä olisit järvi / voisimme koskettaa toisiamme kauan
sinä olet järvi / ja minä olen vene / toivon myrskyä niin syliisi kaadun

Mulle oli pitkään epäselvää (niin pitkään kunnes jaksoin tarkistaa lyriikat netistä, olipas se vaivalloista), mitä kappaleen kertosäkeessä lauletaan juhannusruusuista. Kuulin ja luulin tosi kauan, että siinä kerrotaan juhannusruusujen tuoksuvan tuhkaa. Ihmettelin metaforaa hieman, mutta ajattelin että kyllä varmaan silläkin tavalla voi niiden huumaavaa tuoksua kuvailla. Kun katsoin, miten sanat ihan oikeasti menevät, tajusin etteivät ruusut tässä biisissä suinkaan matki tulivuoria, vaan tuhlaavat tuoksujaan.

Lily Allen: Take my place

Tämän kappaleen kohdalla ei niinkään ollut kyse väärinymmärryksestä vaan puhtaasta tietämättömyydestä ja välinpitämättömyydestä. En ollut koskaan ajatellut Take my place -biisin sanoja sen tarkemmin, musta se kuulosti vain kevyeltä ja kauniilta laululta, jossa puhutaan ehkä jostain sängyllä makoilusta ja rakkaudesta. Vasta kun luin Allenin haastattelun, jossa tämä kertoi kokemastaan keskenmenosta, tajusin että kappalehan kertoo siitä (en nyt löydä sitä haastattelua, mutta surullisen tapahtuman ja tämän biisin välillä on kyllä oikeasti yhteys, tämä ei ole mikään valeuutinen tai juoru). 

Laulussa kuvaillaan, millaista on maata lääkärin vastaanotolla ja kuulla huonoja uutisia:

As I lay down on the bed
try’na come to terms with what has just been said 
I don’t know where I should look or what to say
Is this happening to us today?

If I could then I would scream
I’d wipe the tears off of my face
Wake my up if it’s a dream
this is more than I can take

Keveä melodia korostaa sitä, miten raskaasta asiasta kyse: kovin raskas tai molliin taipuva sävelkulku olisi voinut tehdä biisistä liiankin dramaattisen.

Ultra Bra: Minä suojelen sinua kaikelta

Ultra Bra on yksi niistä musiikintekijöistä, joita kuuntelen erityisesti sanoitusten takia, vaikka bändin kappaleet ovat musiikillisestikin tosi hyviä. Tykkään lyriikoista siksi, että niissä on usein joitain jänniä metaforia tai muita ilmauksia, joihin tiivistyy tosi paljon asioita. (Esim. jäätelöauton soittoäänestä tulee yksipuolisen rakkauden kuva, sokeriastiaa kosketellaan samoin kuin haluttaisiin ihastuksen kohteen koskettelevan itseä.) Laulut antavat ajattelemisen aihetta pidemmäksikin aikaa kuin muutamaksi minuutiksi.

Siksi onkin vähän outoa, miten vähän joskus mietin näitä sanoituksia ihan todella ajatuksella. Tämän biisin kohdalla kuvittelin, että loppupuolella laulettaisiin näin:

Ensin vieraiden ihmisten juhliin
ja lopulta kaupunkiin
jossa minut tunnetaan kallioissa

Ihmettelin tätäkin tulkintaani, mutta näin silti viimeisen säkeen aikana mielessäni näyn jostain samanlaisesta kalliosta kuin siitä, johon on kaiverrettu Jenkeissä jotain presidenttejä. Ajattelin, että ehkä biisin puhuja on omassa kaupungissaan niin tunnettu, että siitä on jotain samanlaisia muistomerkkejä… Oikeastihan hän on siis tunnettu kahviloissa. Ihan epäloogista, ei olisi tullut itselleni mieleen.

Tässä näitä poskia kuumottavia väärinymmäryksiä taas! Huomenna alkaakin blogin jouluviikko, joka tarkoittaa tulevaan juhlaan liittyviä postauksia. Kuullaan taas pian <3

Lue myös:

Väärin ymmärrettyjä lyriikoita osa 1

3 + 1 kesäbiisiä

Unettomien öiden lukemistoa

kulttuuri suosittelen musiikki ajattelin-tanaan