Lähtö kuin elokuvissa, NOT!

Vihdoin se kauan odotettu päivä koitti ja oli aika pakata rinkka, laitella koti lähtökuntoon ja hypätä bussiin. En tiedä kuinka muilla nämä lähdöt onnistuu, mutta meidän lähdöt on hyvin kaukana elokuvista. 

Aamulla vitkuteltiin heräämistä, niin että aikaa jäi noin viisi tuntia tehdä öööö ihan kaikki, pakata, siivota, tiskata, käydä ostamassa kompressiosukat (?), hakea ruokaa, teipata postilaatikkoon ”ei mainoksia”-tarra, rampata varaston ja asunnon väliä, peseytyä jne. Joskus yhden aikaan taidettiin saada ensimmäinen kunnon raivokohtaus aikaiseksi kun nykäisin liian aikaisin pleikkarin töpselin seinästä… Siihen päälle muutama itkun tuherrus ja meikit poskille. Hyvä, eihän siinä vielä kiirekään, eli naaman pesu ja uudet pakkelit kehiin. 

Hetken aikaa oli taas tyyntä, mutta myrskyähän se enteilee kuten kaikki hyvin tietää. Saatiin vihdoin kaikki tavarat, koirat ja itsemme ajoissa pysäkille, kunnes kysäisin ”tulikos se linkkari matkaan?” Vastaus kuului ”en ottanut, mutta oman ottalampun otin” Ja siitä taas vähän lisäkierroksia sekä puolin ja toisin syyttelyitä. Kohta paineltiinkin jo takaisin kotiin koko köörillä hakemaan puuttuvat jutut. 

Kun vihdoin päästiin ekaan bussiin, väiteltiin niin kovasti, että pyyhkäistiin meidän pysäkin ohi. Kyllä siinä taas kiiteltiin toisiamme samalla kun hikikarpalot lentäen juostiin oikealle pysäkille. 

Mutta nyt, vihdoinkin ollaan matkalla Helsinkiin. Koirat on jätetty hoitoon  ja passitkin on molemmilla mukana (juuri tarkistettiin!) 

Kuva napattu Huittisten ABCltä, odotellaan Onnibussia. Kaikki sähellys ja hössötys on jo takana päin ja loma voi alkaa!