Bukittingi & Harau Valley

Kaupunkikohteet ei ehkä ole se meidän ykkösjuttu, mutta välillä aina (lähinnä minun innoittamana) käydään jossain piipahtamassa. Bukittingia monet kehuivat ja kertoivat sen olevan käymisen arvoinen paikka. Kaupungissa asuu noin 100000 ihmistä, eli kooltaan aika passeli. Mieleen eniten jäivät värikkäät talot, pilvien takaa pilkistelevät vuoret, pitkät ostoskadut, hevoskärryt ja KYLMYYS. Iltaisin joutuu vetämään pitkää housua ja hupparia päälle, että tarkenee. Suomessa saa ihan tarpeeksi värjötellä, joten päätimme viipyä Bukittingissa vain yhden kokonaisen päivän. 

Hevosia kopsuttelee muun liikenteen seassa vastaan, kärryt on koristeltu värikkäillä hapsuilla ja kyydissä on välillä kokonainen suurperhe. 

Jos rinkassa olisi tilaa ja budjetti antaisi myöten, niin täältä löytyisi kyllä kaikkea tarpeellista ja ainakin tarpeetonta kampetta. Ostoskadut tuntuvat jatkuvan ihan loputtomiin, mutta hihasta vetäjiä ei ole juuri lainkaan. 

Kellotorni oli paikallinen kokoontumispaikka ja jonkin sortin nähtävyys. 

Ensimmäisessä museossakin tuli tälle reissulle piipahdettua. Bung Hatta- museo, Indonesian edesmennyt itsenäisyyspoliitikko, varapresidentti ja pääministeri asusteli tuolla ennen muinoin.

Käytiin myös muutaman tunnin skootterireissu Haray Valleyssa. Rauhallinen laakso, asuntoja siellä täällä, lehmiä märehtimässä ja muutama turisti metsästämässä vesiputouksia.

Parasta Harau Valleyssa oli ruuhkattomat tiet joilla uskaltauduin ajelemaan skootterilla. Vellu sai kerrankin ”rentoutua” kyydissä.

Huomenna on edessä jälleen pitkä matkustuspäivä. Sumatra on tältä osin nähty ja seuraavaksi siirrytään Javalle, hakusessa kunnon biitsi ja aurinko!