Kun on vaan pakko suunnitella.

Tänään aamuimuroinnin lomassa mietin, että kuinka ihana olisi kun ei tarvitsisi aina niin hirveästi suunnitella ja aikatauluttaa. Kumpa voisi tehdä juuri silloin juuri sitä, mitä sattuu haluamaan. Spontaani äkkilähtö, yökyläily kaverin luona, päiväkännit hyvällä porukalla tai vaikka koskenlaskua hetken mielijohteesta… Vaan eipä se mene niin, ei varsinkaan enää aikuisena. Ja koitappa sopia jotain muiden ihmisten ja heidän aikataulujen kanssa, vielä vaikeammaksi menee. Siksi matkoilla koettu vapaus onkin niin koukuttavaa ja sitä samaa vapautta kaipailee myös arjen rumbassa.

Jos kuitenkin jotain tavallisesta poikkeavaa haluaa joskus tehdä ja se vaatii vapaa-päiviä, niin suunnitelmia on vain pakko laatia ja vieläpä hyvissä ajoin. Varsinkin kun työ on epäsäännöllistä ja kukkaro ei rahasta pullistele. Sen vuoksi päätettiin lähteä ensi viikonloppuna Turkuun. Näinkin eksoottinen kohde valittiin koska siellä on Hifkin peli ja koirat saa pudotettua hoitoon matkan varrelle. Silti niinkin pieni yhden yön reissu on jo saanut tähän viikkoon ihan uutta intoa. Hotelli varattiin jo pari päivää sitten ja kuoharit tilattiin valmiiksi odottelemaan. Joku hyvä ravintola pitäisi vielä katsoa valmiiksi ja siinä onkin suunnitelmat, loppuaika saa mennä omalla painollaan. 

Oikeasti olen aina vähän ihmetellyt ihmisiä, jotka tekevät tällaisia yhden yön himohintaisia hotellimatkoja Suomessa. Itse olen ennemmin halunnut säästää johonkin pidempään matkaan. Vaan eipä tuo arki anna armoa, pakko ottaa ilo irti niistä vähäisistäkin yhteisistä vapaapäivistä, eikä tällä hetkellä ole mitään pidempää matkaa suunnitteilla. Kesäkin saattaa mennä kotimaassa, riippuen ööö kaikesta! Mietittiin, että koitettaisiin kesällä nähdä enemmän ystäviä ja tehdä porukalla juttuja. Jotain on jo sovittuna, mutta paljon on vielä aukikin. Aika näyttää, mihin kuppi kallistuu ja käykö niin, että lennetään sittenkin lämpöön. Syksyllekin on jo tyttöjen reissua suunnitteilla, siitä lisää myöhemmin…