22.6.2014 vinkkipankkiiri

RUOKAVINKKI: Hoshiton rauhalliseen tahtiin

Hoshitosta ensimmäinen mieleentuleva sana on vaatimaton,mutta se ei tarkoita tylsää tai viimeistelemätöntä.

Mäkelänkadulla ikkunateippauksissa ollaan selkeitä. Kyseessä on ”japanilainen ravintola”, ei muuta, mutta perinteinen sushi sana puuttuu kyltistä. Kyseessä todella onkin japanilaista ruokaa ilman sushia. No mitä se on? Myönnetään – ei hajuakaan. Mennäänpä ottamaan selvää. Hoshito on suosittu ja pöytä pitää varata hyvissä ajoin. Ravintolan pienuuden takia samalle illalle pödän saaminen olisi todella hyvää tuuria. No me saamme pöydän seuraavalle viikolle ja menemme paikalle kaverini kanssa. Päätämme ottaa mukaan myös äitimme mikä sinänsä oli hauska idea. Olemme ystäväni kanssa lapsuudesta tuttuja joten hoshitossa vanhemmillamme oli pitkästä aikaa jälleennäkeminen. Suosittelen! Joskus saattaa unohtaa, että vaikka lapsuuden kavereita edelleen näkisi, eivät vanhemmat ole välttämättä tavanneet toisiaan vuosikymmeniin, vaikka joskus olisi tullut nähtyä harvase päivä.
Selailtuamme hetken ruokalistaa toteamme, että hoshitossa on valittava samasta menusta haluamansa pituinen versio. Päätämme ottaa laajimman 5 ruokalajin maistelu menun, jotta pääsisimme sisään japanilaisen keittiön herkkuihin. Homma alkaa lupaavasti aivan mielettömällä kalatartarilla! Minä sitten rakastan kalaa ja juuri raa’an kalan vivahteikkuutta! Tartarin päällä on sopivasti kauteen istuva koristus pieni kurkkusalaatti. Niin söpöä! Sama linja jatkuu ja seuraavaksi pöytäämme koristaa minimalistin parsakeitto, jonka täydellistä vaahdokkuutta voin vain ihailla! Hienostuneissa keitoissa juuri se vaahdokkuus on taikaelementti joka oikeassa koostumuksessa nostaa keiton uudelle tasolle. Pelkällä vaahdolla kikkailu (tarkoitan vaahdon käyttöä kastikkeena) ei niin innosta, mutta se kaunis vaahdokkuus keitoissa, ehkä tiedätte mitä tarkoitan 😀 tuntuu että kuulostan nyt hifistelijältä, mutta Hoshitossa se jotenkin kuuluu asiaan. Nimittäin kuten tiedämme japanilaiset ovat pikkutarkkaa perfektionisti porukkaa ja kaikki annokset ovat loppuun harkittuja ja pieniä yksityiskohtia pullollaan, vaikkakin sympaattisia 🙂 Ainiin unohdin mainita, että tätä taitoa edusti alkupala tartarissa myös pienet kukkien muotoon leikatut porkkanat! Kevät lautasella!

Pääruokia menussa oli kaksi jauhelihamunakoisopaistos liemellä ja raikas siika liemellä. Nämä jatkoivat mauiltaan hienostuneissa makuvivahteissa. Yllättävää kyllä nämä annokset tulivat makumaailmoiltaan yllättävän lähelle Suomea. Paitsi Suomessa ei ole niin yleistä tämä liemi-intoilu 😉 Jälkiruoka oli menun ehdoton kruunu inkiväärivaniljajugurtti keksimurskalla! Kuulostaa oudolta, mutta makupari oli täydellinen. Tämän haluaisin opetella tekemään myös omassa keittiössä!

Hoshitossa ilta meni mukavan rauhallisesti ja olo oli kotoisa. Suosittelen kyllä melkein ottamaan pisimmän menun ellei ole kovin pieni ruokainen, sillä itselleni vähempi määrä olisi jotenkin rikkonut menun kokonaisuuden. Lisäksi hintaero ei ole paha (5ruokalajia 45€, 4ruokalajia 41€ ja kolme 37€) Ehdottomia lemppareita oli alkuruuat ja jälkkäri. Palvelu oli ensiluokkaista ja olo oli hyvin tervetullut. Kokilta kysymme illan päätteeksi mistä nimi Hoshito tulee niin hän kertoi, että hän kun tykkää tehdä asiat omalla tyylillään ja omaan tahtiin niin ravintolan nimeksikin päätyis sama ajatus hos (=tahtiin) ja Hito (kokin nimi). Hoshito on kiva piristys Helsingin ravintolakentässä. Tyylikäs, mutta silti omalaatuinen herkuttelukolo :) Ja tosiaan hyvä oppitunti jos tuntee japanilaisesta ruuasta vain sushin.