Kirjavinkki: Teflon bible – katsastus suomiräppiin ja vähän muuhunkin

Kun näin Teflon Brothersista kirjoitetun kirjan hyllyssä, se ei lähtökohtaisesti herättänyt intoa lukea opusta. Negatiivinen asenteeni kirjaa kohtaan johtui Teflon Brothersin aiheuttamista mielikuvista viihde-bileräppinä, jota ruotsinlaivat ja laskettelukeskukset soittavat hamaan loppuun saakka. Niin kuitenkin kävi, että joululomalla avasin kannet ja yllätyin kirjan monipuolisesta ja vaihderikkaasta matkasta suomiräppiin yleisemmin.
Kirjassa toki käydään läpi Teflon Brothersin syntyä ja uraa. Fiilistellään huolella esimerkiksi suosion hetkiä,kun koko suomen kuulema renkutus Seksikkäin jäbä nosti bändin suuremmille lavoille. Nämä osiot nivoutuvat tarinaan, jossa musaa tehdään pitkään ja hartaasti. Musa-skenellä leikitään yhdistellen sitä performanssiin ja kirjallisuuteen kryptisine älykkö-viitauksineen, ja bailataan armottomasti. Kiinnostavampaa minulle kuitenkin on kirjan piirtämä aikajana 80-luvun Malminkartanosta tähän päivään. Aikalaiskuvana kirjan alkuosa toimii hyvin ja avaa suomiräpin synnyin perustuksia selkeällä ja kiinnostavalla tavalla. Kirjan kirjoittanut Hippo Taatila käyttää kieltä niin leikkisästi kuin räppikirjassa oletankin käytettävän ja pitää minut kiinni tarinassa, mikä sisällöltään välillä saa minut tuskastumaan ja toisaalta aika ajoin innostumaan.
Teflon Bible on nimensä mukaisesti kirja Teflon Brothersin jäsenistä, mutta Mikko Kuoppala, aka Pyhimys saa sopassa keittäjän roolin. Pyhimyksen uraa käydään läpi seikkaperäisesti. Heikki Kuulan featteillessa ja Volin välillä pyörähtäessä kuvioissa. Välillä mietin olisiko kirja oikeasti kirja Pyhin urasta vaiheineen.
Aikalaiskuvan lisäksi parhaita mausteita tuo kirjan rakenteeseen sisällytetyt haastattelut. Kirjaan on saatu laajasti mukaan skenen sisältä ja reunoilta pyöriviä ja pyörineitä heppuja. Graffitiskenellä aloitetaan ja levy-yhtiö pomojakin jututetaan. Kirja on sinällä inspiroiva siinä, että jos härkäpäisesti puskee vaan ja tekee, pääsee eteenpäin, vaikka myös pahennuksen aiheuttaminen ja suuri suun aukomisen määrä kuitataankin aika lailla skeneen kuuluvana ilmiönä. Vaikka olisi artisteista mitä mieltä tahansa, kirja kulkee eteenpäin ja avaa elämää musiikin ja räpin tekijänä. Jos kirjan tiiliskivimäinen rakenne ahdistaa, suosittelen lukemaan haastatteluita sieltä täältä ja tsekkaamaan kappaleiden sisällöistä, mistä urbaaniin kaupunkielämään liittyvästä aiheesta olisi kivan lukea pätkä. Kirjassa on paljon tekstiä ja ihan asiaakin!
Kustantaja: Johnny Kniga