SODANKYLÄ FOR THE VERY FIRST TIME
Vieläkin olen aivan fiiliksissä Sodankylän elokuvafestivaaleille, kansainvälisemmin Midnight Sun Film Festival:lle, osallistumisesta. Olin haaveillut reissuta monta vuotta, mutta aikaisempina vuosina aina jokin oli estänyt reissuni. Useimmiten se oli liian myöhään asiaan herääminen. Festari on nimittäin heti kesäkuun toisella viikolla ja saattaa olla, että kesämenoja tulee mietittyä vasta, kun loma alkaa. Silloin matkaliput ja jäljellä olevat majoitukset ovat nousseet sellaisiin hintoihin, etten ole uskaltanut hommaan niin paljoa satsata.
Sääntö nro.1:
Ole ajoissa!
Ei siis ole hullua jo nyt alkaa suunnittelemaan reissua ja varailemaan yöpaikkoja. Pystyy sitä toki lähempänäkin, mutta timanttiset varataan kuulemma jo aina festarin jälkeen.
Sääntö nro.2:
Usko Sodankylän taikaan
Ainakin näin stadilaiselle mimmille tunnelma alueella oli aivan erikoislaatuinen. Jopa taianomainen. Ehkä lähin ilmaisu asialle olisi elokuvamainen – niin sanotusti, ja oikeutetusti Kaurismäkeläisessä hengessä. Kun aurinko ei laske, menee pään sisäinen kello sekaisin ja itsekin valvoin ensimmäisenä yönä aamuun asti. Yhdeksältä alkoi sitten toden teolla väsyttää ja tajusin kellon ajan 😀 Silmälaput pimentämään aurinkoa eivät ole hullumpi juttu pakata mukaan.
Sääntö nro. 3:
Varaa liput etukäteen
Tämä on aivan must-know vinkki. Leffafestivaali tunnetaan jonoistaan ja puhutaan, että niissä seisomisessa on oma tunnelmansa. Voisin sanoa, että vaikka minulla oli liput jo etukäteen sai siellä jono-tunnelmaa kokea kyllikseen ja vältyin aamun leffalippujen osto-jonoilta (joissa saa seistä valehtematta 2 tuntia.)
Minulla oli aivan ihana reissu (jota osa seuraajista pääsi katselemaan insta-storysta), jota fiilistelen vieläkin kiitos matkaseuran, auringon ja Badding karaoken! Kirjoitan näin festivaalin jälkeen, jotta herättäisin teidät asiaa pohtineet jo erikois-hyvissä ajoin miettimään olisi Sodis-neitsyyden menetys edessä jo ensi vuonna <3
Vallilan Stoori kirpputorin vanhat tilat ovat kokeneet muodonmuutoksen. Kun Magu ravintolaan astuu sisään saa heti visuaalisesti värikkään ja etelä-eurooppalaisen fiiliksen. Alkuillasta ravintolassa lisäksemme ei ole kuin yksi pari ja saamme valita paikat. Ravintola on sisustettu kovin väljästi mikä on yllättävää, kun yleensä pyritään kaikki niin sanotusti potentiaaliset maksavat paikat täyttämään. Tämä on mukavaa, sillä aivan viereen ei siis illan edetessäkään ole tulossa ketään. Värikkäät kaakelit ovat raikkaat ja vahvat rohkeat värit sisustuksessa saa tarkkailemaan yksityiskohtia. Keittiö on baaritiskin takana oleva pieni alue. Se saa pohtimaan, että tämän ravintolan ruuat on misattava hyvin ennen serviisiä.
Listan saadessamme tajuan, että Magu on vegaaninen ravintola. Luonto yhteydestä ja luomuruuasta puhutaan sivuilla, mutta vegaanisuutta ei missään erityisesti korosteta. Tämä on oikeastaan aika hauska juttu, miksi se olisi asia jota pitäisi joka väliin erityismainintana laittaa. Vegaanista ja gluteiinitonta ruokaa voivat syödä kaikki. Osa listan annoksista on nimetty jännästi ja joudumme aika paljon kyselemään mitä ruuat sisältävät. Tarjoilija kertoo annoksista, mutta vähän jännästi, sillä hän ei erityisesti pyri myymään meille. Tämä hämmentää ja saa meidät kyselemään suosikkeja ja suosituksia, sillä emme osaa uusista annoksista päättää.
