ELOKUVAVINKKI: ARVONTA ja vinkit Season film festivaaleille

mademoiselleparadis_01B.jpg

Kevään varma merkki on Season Film festareiden lähestyminen ja Vinkkipankissa festivaalilippujen ARVONTA! (Jee, arvonta jutun lopussa.)

Tänä vuonna elokuva-ala on kuohunut kohusta toiseen. Alalla työskentelevien naisten ääntä ollaan on kuunneltu nyt #metoo-kampanjan myötä tosissaan ja muutoksen tuulet toivottavasti alkavat puhaltaa. Jussi-gaalakin oli mielenkiintoista ja voimaannuttavaa katsottavaa kuinka palkintopystien jakajat ja saajat toinen toisensa jälkeen antoivat tukeaan ja kunnioitusta vaikeiden aiheiden kanssa ulostulleille naisnäyttelijöille ja vannoivat alkaneen keskustelun jatkumiselle.

Season Film festival on jo koko olemassa olon ajan pyrkinyt tuomaan indie-elokuvia ja erityisesti antamaan tilaa myös naistekijöiden elokuville valkokankailla. Toivotaan, että jatkossa sukupuolinen jakautuneisuus tekijöiden kesken elokuvamaailmassa tasaantuisi.

Season film festivaalin ohjelmisto on kiinnostava ja tänä vuonna Vinkkipankkiirin top 3 tärpit ovat seuraavat:

Mademoiselle Paradis, su 08.04.2018 klo 16:00, Maxim

Klassisen musiikin historiassa on paljon nähty rokokoo peruukkeja, muttei naisia niitä pitämässä. Barbara Albertin elokuva Mademoiselle Paradis kertoo Antonio Salierin opissakin soittaneen Maria Theresia von Paradiksen tarinan. Sokeutunut pianisti on jäänyt historian kirjoituksista lähes pois, vaikka Mozartinkin sanotaan säveltäneen 18. pianokonserttonsa hänen kunniakseen. Pukuloistoa ja rokokoo estetiikkaa roppakaupalla tässä elokuvassa luvassa.

Violently in love, pe 06.04.2018 16:45 ja la 07.04.2018 14:30, Maxim

Perheväkivalta on aihe, josta ei ole helppo puhua jos siitä ei tiedä tai silloinkaan, kun se koskettaa omaa arkea. Voisi kuvitella, että tapauksia on niin monenlaisia, että sorrutaan monesti yleistyksiin ja yksinkertaistamiseen. Mielenkiintoista nähdä millainen dokumentti aiheesta on syntynyt tanskalaisen ohjaajan Christina Rosendahlin työpöydällä.

sovitus_still2.jpg

Kulisseja ja kohtaamisia: kotimaista lyhytelokuvaa, su 08.04.2018  klo16:15, Maxim

Kuten Jussi-gaalassakin todettiin, Suomessa elää vahva ja taidokas lyhyt elokuva skene. Kulisseja ja kohtaamisia -näytöksessä pääsemme näkemään muunmuassa Ulla Heikkilän ja Terhi Kokkosen ohjauksia. Näytöksessä neljä lyhäriä alan tuoreilta tekijöiltä. 

JA SITTEN ARVONTAAN!

Arvonta tapahtuu Vinkkipankin instagramissa ja tässä postauksessa!

1. Arvotaan kaksi lippupakettia (sis. 2 lippua) Season Film Festivaalin elokuviin (toinen paketti täällä ja toinen instassa)!

2. Voit osallistua joko seuraamalla Vinkkipankin instagramia (www.instagram.com/vinkkipankki) tai kommentoimalla tätä blogipostausta. Blogikommetteihin jätäthän meiliosoitteesi, niin sinuun voiton osuessa kohdalle yhteyttä! Voit myös osallistua molempiin kisoihin! 

3. Paketit arvotaan sunnuntaina 1.4.2018. Osallistumalla ennen klo 21 olet mukana arvonnassa/arvonnoissa.

Onnea kisaan!

 

Kulttuuri Leffat ja sarjat Syvällistä

TEATTERIVINKKI: Hurmeen villit ja inhimilliset Lemminkäiset

 

Kansallisteatteri_2.jpg

Kun Juha Hurmeen Kansallisteatterille tekemä Lemminkäinen oli juuri esitetty silmieni edessä, mietin, että ”Huh huh, joku tästä varmasti suuttuu.” Näytelmä ei nimittäin ole lainkaan perinteisen paatoksellinen Kalevala-toisto, vaan kreisi koktaili vähän kaikkea. Naurattikin esityksen aikana aika monesti ja yleisö yllätyi alvariinsa. Vähän nauratti jälkikäteenkin, että varmaan ensimmäinen kerta kun sain ylipäätään nauraa Kalevala-teeman yhteydessä. Aiemmat muistot koulun pakkopullaisesta saagan läpitarpomisesta kaipasivatkin tuuletusta. Se, joka oletti, että Kalevalaa pitäisi tulkita tai esittää jollain tietyllä tapaa varmasti joutui hämmentyksen valtaan, ja osa varmasti hermostui tästä. 

kansallisteatteri-1.jpg

39642499194_51af94e52b_b.jpg

Kaikki tunteet ovat varmasti okei, mutta eikö olisi okei myös tehdä juttuja uudesta vinkkelistä. Hurmeen Lemmikäinen kyseenalaistaa odotuksemme klassikosta ja vähän sen suhteesta myös kansallis-indentiteettiimme. Esittelytekstissä mainitaan, että show pohjaa Finlandia-palkinnon saaneeseen Hurmeen Niemi-kirjaan. Kirjassa tuntui olevan tosiaan sama hämmentämisen taktiikka. Suomalaisen kulttuurin synty ei tunnukaan kirjan luettuaan niin selkeältä ja originellilta. Soppaan aineksia on kerätty sieltä täältä vuosikausien ajan ja sattumiakin joukkoon on mahtunut monia ja toisaalta miksei olisikin. Olisi hassua kuvitella, että suomalaisuus/suomalainen kulttuuri olisi syntynyt salaa kaikessa hiljaisuudessa lukitussa mökissä, mihin linnunlaulukaan ei olisi päässyt kulttuurin luojien päätä sekoittamaan. Kiva ajatus tajuta, että miten rikas pohja kulttuurissamme on kaikenlaista.

Kansallisteatteri3.jpg

Pressissä Hurme kertoi ohjaamis- ja käsikirjoitusmetodeistaan mielenkiintoisen seikan – ne syntyvät treeni kerrallaan. Jokaisen läpikäynnin tai harjoituksen aikana tarinaa viedään eteenpäin ja käsikirjoitusta voidaan muuttaa. Varmasti omalaatuinen kokemus työryhmälle, mutta ehkä siinä kuplivan esityksen juju. Homma pidetään freesinä. Näyttelijät heittäytyvät rooleihin kuin leikkiin ja annetaan palaa. Tässä Lemmikäisessä ei ole tosiaan niitä rajoja. Huomasin heti, kun aloin etsimään aikakautta, tyylilajia ja muita määritelmiä esityksen analysoimiseksi – se oli monimutkaista. Iloinen sillisalaatti tarjoilee vähän kaikkea ja ehkä sitä ei oikeastaan tarvitse sen kummemin lähteäkään paketoimaan. Annetaan shown elää ja viihdytään me siinä mukana!

Esitykset Kansallisteatterin Pienellä näyttämöllä:https://kansallisteatteri.fi/esitys/lemminkainen/

Kuvat: Tommi Mattila

Kansallisteatteri_4.jpg

 

Kulttuuri Suosittelen Ajattelin tänään