Tein aivan täydellistä ruokaa! Ihanaa halloumia, se on mulle paras lihan korvike, sekä kesäkurpitsaa pannulla paistettuna (grillaaminen on liian vaivalloista). Molempia paistoin juuri sen verran, että sain niihin väriä pintaan, kesäkurpitsaan lisäsin vähän suolaa ja oreganoa. Rakastan kasviksia al dente, ellei jopa hieman raakana, samoin kuin lihankin otan mielellään medium miinuksena. Tai otin. Olen siis muutamasta syystä jättänyt punaisen lihan pääasiallisesti pois. Avaan niitä teille vähäsen tässä.

Ensimmäinen ja tärkein syy on se, että kun syön punaista lihaa, vatsa alkaa pulputtamaan ja se liha alkaa ”käymään” elimistössäni. Tulee närästystä ja pahaa oloa, joka kestää koko päivän ja joskus jopa seuraavaan päivään. Siksi olen alkanut välttämään punaista lihaa.

Toinen syy on ayurveda. Kuten ensimmäisessä postauksessani kerroin, kävin noin kuukausi sitten ensimmäisessä ayurveda-konsultaatiossani (ayurvedaa avaan enemmän sitten, kun itsekin ymmärrän siitä enemmän) ja ayurvedassa suositaan kasvisruokavaliota oman kehotyypin mukaan. Konsultaatiossa kävin hakemassa apua alati kiukkuiseen olotilaan ja alakuloon sekä painonnousun hillitsemiseen. Minun kehotyyppini on tulinen Pitta, eli kesän pitäisi olla minulle tuskaista aikaa (kesä on ehdottomasti lempivuodenaikani!). Epätasapainossa oleva Pitta on taipuvainen kiukkuisuuteen ja päästäkseen tasapainoon Pitan tulee suosia viilentäviä, makeita ja kutistavia ruokia sekä vältellä lämmittäviä. Lisäksi ajatellaan mukavia asioita ja nautitaan elämästä. Eli chili ja pähkinät sekä synkät ajatukset ovat pahimpia tulisuuden lisääjiä. Onneksi en pidä chilistä enkä kauheasti pähkinöistäkään, enkä varsinkaan synkistä ajatuksista vaikka ne meinaavat koko ajan vallata mielen! Mutta tosiaan palaan tähän ayurvedaan vielä myöhemmin lähiaikoina.

Kolmas syy vältellä on eettinen, sitä en osaa sen paremmin vielä perustella. Kyllä minä vielä tämänkin perustelen, kun tarpeeksi olen asiasta tietävinäni! 

Mulla on hieman taipumusta poiketa asiasta vähän asian viereen ja kauemmaskin. Yritän kuitenkin pysyä suurinpiirtein sinne päin siinä asiassa, mistä aion kertoa. Tänään mun ei edes pitänyt puhua lihattomuudesta vaan siitä, miltä puista tuntuu vuoden ajat. Esim. ottaako niitä aivoon liian pitkään liian kylmä kevät tai koko ajan 10 asteessa heiluva kesä. Mutta kirjoitan siitä sitten varmaankin joskus toiste.

Ihanaa viikonloppua!

Bula