Mämmi maidolla ja muita vääryyksiä
”Kuinka joku voi olla noin julmetun vääräuskoinen?” Mietin nähdessäni ystäväni luona vessassa telineeseen väärinpäin asetetun vessapaperirullan. Päätän ottaa omankädenoikeuden ja kääntää sen. Vääryydet tulee oikaista! Kun huomautan asiasta ystävälleni hän toteaa sen olleen oikein päin. Ja että banaani avataan tylpästä päästä ja juusto kuuluu kinkun päälle eikä alle. Vielä mitä, kerrassaan tyrmistyttävää vääräuskoisuutta!
”Oikean ja väärän ja hyvän ja pahan välillä on kuvitteellinen raja. Uskon että se mitä teen on hyvää ja uskon että se mitä vastaan taistelen, on pahaa.”
Näin linjaa Arizonan kodinturvajoukkojen johtaja Tim Foley Meksikon huumesodasta kertovassa Cartel Land (Docventures) -dokumentissa.
Foley johtaa puolisotilaallista kodinturvajoukkopartiota USA:n ja Meksikon rajalla pyrkien estämään ihmisten ja huumeiden salakuljetuksen rajan yli. Hän on tietoinen ottamastaan omankädenoikeudesta ja perustelee toimintansa uskomuksellaan. Foleyn toimintaan sen enempää juuta tai jaata sanomatta totean kuitenkin tämän olevan juuri sitä mikä johtaa meidät ihmiset eripuraan. Kun teemme jotain jonka uskomme olevan oikein ja hyväksi, mutta muiden mielestä kyseessä on täys huti. Tähän väliin Hitler -kortti. Noin.
Ajattele jos naapurisi päättäisi maalata yhteisen postilaattikkokatoksenne neonkeltaiseksi koska hänen mielestään se on hyvä väri postilaatikkokatokselle ja kaikkien tulisi omistaa jotain neonkeltaista pihallaan. Maku- ja mielipideasiat ovat vastoin kulahtanutta sanontaa juuri niitä joista voidaan kiistellä. Ja voi kyllä niistä kiistelläänkin, kukin omien loogisten päättely- ja argumentaatiotaitojensa puitteissa. Jotkut paremmin kuin toiset.
Tähän väliin se uusnatsitapaus sieltä Helsingin rautatieasemalta. Noin. Tämänhetkinen statuspäivityksissä ja kommenttikentissä riehuva eripura vastarintaliikkeen puolella olevien ja tervejärkisten kansalaisten välillä johtunee erilaisista käsityksistä hyvästä ja pahasta. Erilaisista moraalikäsityksistä. Mielipideasioista. Makuasioista.
Hetkinen, ovatko pahuus ja hyvyys makuasioita? ”En pidä salmiakista ja tappaminen on ihan jees” – tyyppinen maailma tosin kuulostaa aika rankalta.
Raja pahuuden ja hyvyyden välillä on veteen piirretty viiva joka muotoutuu uudestaan jokaisen uuden aallon myötä. Se on sidoksissa aikaan ja paikkaan. Tähän väliin ”homoseksuaalisuus oli vielä 1960-luvulla rikos mutta nyt se on ihan okei” -kortti. Noin.
Maailma, jossa suurinta pahuutta on asettaa vessapaperirulla väärinpäin telineeseen (niin että paperi tulee rullan ala- eikä yläpuolelta) tai laittaa juusto leivällä kinkun päälle eikä alle, on silkkaa utopiaa. Niin monta kuin on ihmistä, niin monta on myös näkemystä siitä mitä saa ja ei saa tehdä. Pahuus on ja pysyy, se vain muuttaa muotoaan.
Kiitos hei,
Aliisa