Suomen kesän pyörähdettyä vääjäämättömästi syksyn puolelle pakkasin kimpsuni ja kampsuni ja lähdi lukemattomien muiden tavoin kohti yhteisen Euroopan sydäntä, Brysseliä. Tarkoituksena oli karistaa mielestä hetkeksi Suomen kuviot ja kerätä itselle uusia kokemuksia niin arki- kuin työelämää varten.

Olin onnekas, sillä saapuessani Brysseliin minulla oli jo tiedossa asuinpaikka. Sain vinkin erittäin hyvällä paikalla Ixellessä sijaitsevasta yksiöstä, joka oli suhteellisen tyyris, mutta vastaaviin suomalaisiin kämppiin verrattuna varsin kohtuuhintainen. Lisäksi asunnolle ja vuokranantajalle löytyi tuttu suosittelija, mikä teki kauppojen teon minun osaltani helpommaksi. 

Koska Europarlamentti ja komissio vetävät kaupunkiin paljon väkeä, asuntomarkkinat ovat vilkkaat. Tarjolla on paljon erilaisia vaihtoehtoja edullisesta, noin kolmen sadan euron huoneesta yli kuuden sadan yksiöihin asuinalueesta riippuen. Kun epätoivoisia lyhyttä vuokrasopimusta kaipaavia on paljon, paikalla pörrää myös lukuisia huijareita. Asuntohommissa kannattaakin olla varovainen. Eräs kollega menetti tällä viikolla aimosumman rahaa huijarivuokranantajalle. Nyrkkisääntönä voikin pitää sitä, että rahaa ei kannata antaaennen kuin nimet ovat paperissa. Vuokrasopimus kannattaa myös varuuden vuoksi kopioida ja viedä turvaan vaikkapa työpaikalle, jotta tarvittaessa kykenee todistamaan, että on todellakin ollut vuokralaisena huoneistossa.

Tein rohkeat kaupat ja hyväksyin asunnon näkemättä siitä ainoatakaan kuvaa. En ehkä suosittele vastaavaa menettelytapaa muille, itse olen ollut aina vähän höveli asuntoasioissa. Puolet kämpistäni on Suomessakin otettu vastaan ilman pohjapiirustusta tarkempia speksejä. En siis tiennyt yhtään mitä odottaa, kun ajelin lentokenttälinjalla kohti Place du Luxemburgia. Yksiöni osoittautui oikeaksi unelmaksi. Vanhaa kunnioittaen remontoidussa 25 neliön yksiössäni on tuliterä keittinurkkaus, rustiikkiset talonpoikaistyyliset kalusteet ja tilava parvi makuutilana. Itse ilahduin eniten korkeasta ikkunasta, jolla voi hyvällä säällä istuskella juomassa kahvia ja katselemassa sisäpihan tapahtumia. Lisäksi katon koristelistat ja kipsikoristeet saivat hengähtämään ihastuksesta, kyllähän tässä kelpaa asua!